määritelmä 1. matematiikassa ja logiikassa prosessi, jossa todeksi osoitettava johtopäätös johdetaan aukottomasti itsestään selvistä lähtökohdista 2. yleisessä mielessä väitteen, käsityksen tai teorian oikeaksi tai todeksi osoittaminen eli tiedollinen oikeuttaminen