Tieteen termipankki
fi päättely parhaaseen selitykseen; abduktio
määritelmä
päätelmä, jossa selitettävän seikan kaikista mahdollisista selityksistä valitaan se, joka näyttää selittävän tämän seikan parhaiten
päätelmä, jossa selitettävän seikan kaikista mahdollisista selityksistä valitaan se, joka näyttää selittävän tämän seikan parhaiten
selite
Päättelyä parhaaseen selitykseen kutsutaan usein myös abduktioksi, jolla kuitenkin on myös muita merkityksiä. Parhaan selityksen paremmuus mitataan erilaisilla teoreettisilla hyveillä kuten yksinkertaisuus, todennäköisyys, yhteensopivuus jo hyväksyttyjen hypoteesin kanssa jne. Tämä on toisten mielestä menetelmä, jolla voidaan valita kilpailevien hypoteesien välillä, kun taas toisten mielestä valintaan käytettävien teoreettisten hyveiden ja hypoteesin paikkansapitävyyden välillä ei ole mitään erityistä yhteyttä. Muodollisesti samaa päättelyä käytetään joskus tukemaan tieteellistä realismia argumentoimalla, että teorioiden totuus selittää parhaiten niiden toimivuuden. Tässä yhteydessä käytettynä päättely on kuitenkin hieman erilainen, sillä hypoteesin paikkansapitävyyttä pääteltäessä voi olla tietoa siitä, miten hypoteesi selittäisi (esim. millaisia kausaalisia tekijöitä tilanteeseen liittyy), kun taas argumentissa realismin puolesta selittävä tekijä on totuus, jolla itsellään ei ole esim. kausaalista voimaa. On epäselvää, miten totuus selittää, ja kyseessä on joka tapauksessa metafyysinen suhde, jollaisiin tieteelliset päättelyperiaatteet eivät perustu.
Päättelyä parhaaseen selitykseen kutsutaan usein myös abduktioksi, jolla kuitenkin on myös muita merkityksiä. Parhaan selityksen paremmuus mitataan erilaisilla teoreettisilla hyveillä kuten yksinkertaisuus, todennäköisyys, yhteensopivuus jo hyväksyttyjen hypoteesin kanssa jne. Tämä on toisten mielestä menetelmä, jolla voidaan valita kilpailevien hypoteesien välillä, kun taas toisten mielestä valintaan käytettävien teoreettisten hyveiden ja hypoteesin paikkansapitävyyden välillä ei ole mitään erityistä yhteyttä. Muodollisesti samaa päättelyä käytetään joskus tukemaan tieteellistä realismia argumentoimalla, että teorioiden totuus selittää parhaiten niiden toimivuuden. Tässä yhteydessä käytettynä päättely on kuitenkin hieman erilainen, sillä hypoteesin paikkansapitävyyttä pääteltäessä voi olla tietoa siitä, miten hypoteesi selittäisi (esim. millaisia kausaalisia tekijöitä tilanteeseen liittyy), kun taas argumentissa realismin puolesta selittävä tekijä on totuus, jolla itsellään ei ole esim. kausaalista voimaa. On epäselvää, miten totuus selittää, ja kyseessä on joka tapauksessa metafyysinen suhde, jollaisiin tieteelliset päättelyperiaatteet eivät perustu.
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
Käsitteet samalla hierarkiatasolla: abduktio, argumentti, deduktiivinen päättely, demonstraatio, epäpätevä, induktiivinen päättely, johtopäätös, looginen päättely, modus ponendo tollens, modus ponens, modus tollendo ponens, modus tollens, moraalipäättely, syllogismi, teoreettinen päättely ja todistus
Koostumussuhteinen yläkäsite: tieteellinen selittäminen