Tieteen termipankki
fi deduktiivinen päättely; deduktio
sv deduktion
en deductive reasoning; deduction
de Deduktion
fr déduction
es deducción
määritelmä
# oletetun tai annetun päättelysysteemin päättelysääntöjen mukaisesti tehty päättelyketju
# yleisemmin välttämättä totuuden säilyttävä päätelmä
# oletetun tai annetun päättelysysteemin päättelysääntöjen mukaisesti tehty päättelyketju
# yleisemmin välttämättä totuuden säilyttävä päätelmä
selite
1. Kun päättelyä kutsutaan deduktiiviseksi, sillä viitataan päättelyketjuun, jossa päättelyn premisseistä johdetaan askel askeleelta johtopäätös jonkin annetun päättelysysteemin päättelysääntöjen mukaan. Kun päättelyn pätevyyttä tutkitaan syntaktisesti, niin joko konstruoidaan deduktio tai osoitetaan että sellainen on olemassa (ts. että se voitaisiin konstruoida). Deduktion olemassaolo on periaatteessa riippumaton sen semanttisesta tarkastelusta tai totuusmääritelmistä, mutta tavallisesti päättelysystemiltä edellytetään että sen aksioomat ovat välttämättä tosia ja päättelysäännöt välttämättä totuudensäilyttävää.
2. Kun deduktio kontrastoidaan induktion tai abduktion kanssa, sillä usein viitataan deduktiivisen päättelyn tavalliseen semanttiseen ominaisuuteen, välttämättömään totuudensäilyttävyyteen. Induktiiviset ja abduktiiviset päätelmät eivät ole välttämättä totuudensäilyttäviä. Päättely on välttämättä totuudensäilyttävää, jos kaikissa niissä tilanteissa joissa kaikki premissit ovat tosia, on myös johtopäätös tosi. Tavanomaisesti loogisella pätevyydellä viitataan juuri päättelyn deduktiiviseen pätevyyteen tässä semanttisessa mielessä.
1. Kun päättelyä kutsutaan deduktiiviseksi, sillä viitataan päättelyketjuun, jossa päättelyn premisseistä johdetaan askel askeleelta johtopäätös jonkin annetun päättelysysteemin päättelysääntöjen mukaan. Kun päättelyn pätevyyttä tutkitaan syntaktisesti, niin joko konstruoidaan deduktio tai osoitetaan että sellainen on olemassa (ts. että se voitaisiin konstruoida). Deduktion olemassaolo on periaatteessa riippumaton sen semanttisesta tarkastelusta tai totuusmääritelmistä, mutta tavallisesti päättelysystemiltä edellytetään että sen aksioomat ovat välttämättä tosia ja päättelysäännöt välttämättä totuudensäilyttävää.
2. Kun deduktio kontrastoidaan induktion tai abduktion kanssa, sillä usein viitataan deduktiivisen päättelyn tavalliseen semanttiseen ominaisuuteen, välttämättömään totuudensäilyttävyyteen. Induktiiviset ja abduktiiviset päätelmät eivät ole välttämättä totuudensäilyttäviä. Päättely on välttämättä totuudensäilyttävää, jos kaikissa niissä tilanteissa joissa kaikki premissit ovat tosia, on myös johtopäätös tosi. Tavanomaisesti loogisella pätevyydellä viitataan juuri päättelyn deduktiiviseen pätevyyteen tässä semanttisessa mielessä.
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
automaattisesti kootut käsitesuhteet
Hierarkkiset yläkäsitteet: argumentti, hypoteettis-deduktiivinen metodi, looginen päättely, looginen syntaksi, looginen pätevyys ja päättely
Hierarkkiset yläkäsitteet: argumentti, hypoteettis-deduktiivinen metodi, looginen päättely, looginen syntaksi, looginen pätevyys ja päättely
Käsitteitä samalla hierarkiatasolla: abduktio, analogia, argumentti, deduktiivis-nomologinen selitysmalli, demonstraatio, epäpätevä, induktiivinen päättely, itsensä kumoava argumentti, johtopäätös, looginen päättely, modus ponendo tollens, modus ponens, modus tollendo ponens, modus tollens, moraalipäättely, päättely, päättely parhaaseen selitykseen, reductio ad absurdum -argumentti, syllogismi ja teoreettinen päättely
Koostumussuhteiset yläkäsitteet: deduktiivis-nomologinen selitysmalli ja demonstraatio
Koostumussuhteiset alakäsitteet: johtopäätös ja premissi