Tieteen termipankki
fi klassinen logiikka
määritelmä
yhteisnimitys modernin logiikan ekstensionaaliselle perussysteemille, joka koostuu lauselogiikasta ja (ensimmäisen kertaluvun) predikaattilogiikasta
yhteisnimitys modernin logiikan ekstensionaaliselle perussysteemille, joka koostuu lauselogiikasta ja (ensimmäisen kertaluvun) predikaattilogiikasta
selite
Klassisella logiikalla ei viitata antiikin logiikkaan (ts. traditionaaliseen logiikkaan), vaan 1850-luvulta alkaen kehitettyyn Boolen algebroille, relaatioiden logiikalle ja kvantifikaatioteorialle perustuvaan peruslogiikkaan. Klassista logiikkaa määrittää kolme perusperiaatetta: poissuljetun ristiriidan laki, poissuljetun komannen laki ja ekstensionaalisuusehto. Hylkäämällä ekstensionaalisuusehto joudutaan luopumaan loogisten vakioiden totuusfunktionaalisuudesta ja päädytään intensionaalisiin logiikoihin. Hylkäämällä poissuljetun komannen laki päädytään moniarvologiikkoihin tai intuitionistiseen logiikaan ja osassa parakonsistenteista logiikoista ei päde yleisesti edes ristiriidan laki.
Usein klassiseen logiikkaan katsotaan kuuluvan vain ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikka, mutta toisinaan myös tietyt sen laajennukset, kuten toisen (tai useamman) kertaluvun predikaattilogiikka.
Klassisella logiikalla ei viitata antiikin logiikkaan (ts. traditionaaliseen logiikkaan), vaan 1850-luvulta alkaen kehitettyyn Boolen algebroille, relaatioiden logiikalle ja kvantifikaatioteorialle perustuvaan peruslogiikkaan. Klassista logiikkaa määrittää kolme perusperiaatetta: poissuljetun ristiriidan laki, poissuljetun komannen laki ja ekstensionaalisuusehto. Hylkäämällä ekstensionaalisuusehto joudutaan luopumaan loogisten vakioiden totuusfunktionaalisuudesta ja päädytään intensionaalisiin logiikoihin. Hylkäämällä poissuljetun komannen laki päädytään moniarvologiikkoihin tai intuitionistiseen logiikaan ja osassa parakonsistenteista logiikoista ei päde yleisesti edes ristiriidan laki.
Usein klassiseen logiikkaan katsotaan kuuluvan vain ensimmäisen kertaluvun predikaattilogiikka, mutta toisinaan myös tietyt sen laajennukset, kuten toisen (tai useamman) kertaluvun predikaattilogiikka.
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
Käsitteet samalla hierarkiatasolla: intuitionistinen logiikka, parakonsistentti logiikka, relevanssilogiikka, termilogiikka ja traditionaalinen logiikka
Hierarkkinen alakäsite: algebrallinen logiikka
Koostumussuhteinen yläkäsite: moderni logiikka
Koostumussuhteiset alakäsitteet: kaksoisnegaatio, lauselogiikka, materiaalinen implikaatio ja predikaattilogiikka