Tieteen termipankki
fi moderni logiikka
määritelmä
1850-luvulta lähtien matemaattiselta pohjalta kehitetty uusien logiikkojen tyyppi
1850-luvulta lähtien matemaattiselta pohjalta kehitetty uusien logiikkojen tyyppi
selite
Aristotelinen traditionaalinen logiikka hallitsi länsimaista logiikkakäsitystä 1800-luvun loppupuolelle saakka. 1850-luvulta alkaen kuitenkin matematiikassa heräsi kiinnostuns formaaliin logiikkaan ja sitä alettiin kehittää ensin algebrallisena (mm. George Boole, Augustus De Morgan, Charles S. Peirce ja Ernst Schröder) ja sittemmin myös loogisten formaalikielten teoriana (mm. Gottlob Frege, Bertrand Russell, David Hilbert ja Alfred Tarski). Traditionaalinen logiikka korvautui ilmaisuvoimaisemmalla klassisella logiikalla sekä sen laajennuksilla ja vaihtoehtoisilla muotoiluilla.
Aristotelinen traditionaalinen logiikka hallitsi länsimaista logiikkakäsitystä 1800-luvun loppupuolelle saakka. 1850-luvulta alkaen kuitenkin matematiikassa heräsi kiinnostuns formaaliin logiikkaan ja sitä alettiin kehittää ensin algebrallisena (mm. George Boole, Augustus De Morgan, Charles S. Peirce ja Ernst Schröder) ja sittemmin myös loogisten formaalikielten teoriana (mm. Gottlob Frege, Bertrand Russell, David Hilbert ja Alfred Tarski). Traditionaalinen logiikka korvautui ilmaisuvoimaisemmalla klassisella logiikalla sekä sen laajennuksilla ja vaihtoehtoisilla muotoiluilla.
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
Hierarkkinen alakäsite: matemaattinen logiikka
Koostumussuhteinen alakäsite: klassinen logiikka