Tieteen termipankki
fi lauselogiikka (suositeltu); propositiologiikka
määritelmä
logiikka, joka tutkii lauseiden välistä loogista rakennetta
logiikka, joka tutkii lauseiden välistä loogista rakennetta
selite
Lauselogiikassa tutkitaan sitä miten lauseita yhdistellään konnektiivien avulla monimutkaisemmiksi lauseiksi. Nämä lausekonnektiivit vastaavat arkikielen sidesanoja "ei", "ja", "tai", "jos-niin" ja "jos-ja-vain-jos", joiden merkitys on synkategoremaattinen. Arkikielen konnektiiveilla on kuitenkin moninaisempia merkitysvivahteita kuin loogisten kielten konnektiiveilla.
Lauselogiikkaa kehittivät jo hellenistisen ja roomalaisen ajan stoalaiset loogikot, mutta nykyisen muotonsa se sai vasta modernin logiikan syntyessä 1850-luvulta lähtien algebrallisen logiikan traditiossa. Gottlob Frege (1848-1925) kehitti lauselogiikkaa teoksessaan Begriffschrift (1879) ja määritteli sen syntaksin ja päättelysäännöt formaalikielessä. Näin muodostuneen lausekalkyylin olennainen piirre on se, että se on täysin yksiselitteinen järjestelmä - sekä lauseenmuodostussäännöt että päättelysäännöt määritellään siinä täsmällisesti.
Lauselogiikassa tutkitaan sitä miten lauseita yhdistellään konnektiivien avulla monimutkaisemmiksi lauseiksi. Nämä lausekonnektiivit vastaavat arkikielen sidesanoja "ei", "ja", "tai", "jos-niin" ja "jos-ja-vain-jos", joiden merkitys on synkategoremaattinen. Arkikielen konnektiiveilla on kuitenkin moninaisempia merkitysvivahteita kuin loogisten kielten konnektiiveilla.
Lauselogiikkaa kehittivät jo hellenistisen ja roomalaisen ajan stoalaiset loogikot, mutta nykyisen muotonsa se sai vasta modernin logiikan syntyessä 1850-luvulta lähtien algebrallisen logiikan traditiossa. Gottlob Frege (1848-1925) kehitti lauselogiikkaa teoksessaan Begriffschrift (1879) ja määritteli sen syntaksin ja päättelysäännöt formaalikielessä. Näin muodostuneen lausekalkyylin olennainen piirre on se, että se on täysin yksiselitteinen järjestelmä - sekä lauseenmuodostussäännöt että päättelysäännöt määritellään siinä täsmällisesti.
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
Käsitteet samalla hierarkiatasolla: predikaattilogiikka ja termilogiikka
Hierarkkiset alakäsitteet: lausekalkyyli ja predikaattilogiikka
Koostumussuhteinen yläkäsite: klassinen logiikka
Koostumussuhteiset vieruskäsitteet: kaksoisnegaatio, materiaalinen implikaatio, predikaattilogiikka ja syllogismi
Koostumussuhteinen alakäsite: konnektiivi