Tieteen termipankki
fi        termilogiikka
en      term logic
määritelmä
logiikka, joka rakentuu olioluokkiin, -lajeihin tai lajikäsitteisiin viittaaville merkeille
selite
Aristoteleen traditionaalinen logiikka oli termilogiikkaa, jonka perusyksikkö oli nk. kategorisesta arvostelma. Kategorinen arvostelma liittää yhteen kaksi termiä, joiden voi ajatella viittaavan olioluokkiin, lajeihin tai yleiskäsitteisiin. Argumenttien todistamisen menetelmä Aristoteleen termilogiikassa oli argumenttien palauttaminen syllogismin muotoon. Syllogismit koostuvat kolmesta kategorisesta arvostelmasta, kahdesta premissistä ja johtopäätöksestä. Premisseissä ja johtopäätöksessä esiintyy yhteensä kolme termiä: yksi välitermi ja kaksi ääritermiä. Välitermi esiintyy molemmissa premisseissä, muttei johtopäätöksessä, joka on kahden ääritermin muodostama kategorinen arvostelma.

Käsitys logiikasta ensisijaisesti termilogiikkana oli vallalla 1800-luvun loppupuolelle asti mutta korvautui 1900-luvulle tultaessa modernilla matemaattisella logiikalla. 1910- ja 1920-luvuilla Stanisław Leśniewski (1886–1939) kehitti formaalia loogista järjestelmää, jota voi pitää vielä termilogiikkana.
Luokitus:
  
filosofia, logiikka
  
Lähde:
  
Tieteen termipankki 03.08.2023, Filosofia:termilogiikka
  
automaattisesti kootut käsitesuhteet
Hierarkkinen yläkäsite: traditionaalinen logiikka
Käsitteet samalla hierarkiatasolla: klassinen logiikka, lauselogiikka ja matemaattinen logiikka
Koostumussuhteiset alakäsitteet: kategorinen arvostelma, syllogismi ja termi