Tieteen termipankki
fi kyberpunk
en cyberpunk
määritelmä
tieteiskirjallisuuden laji, jonka juonet sijoittuvat dystooppiseen lähitulevaisuuteen jossa ihminen, kone sekoittuneet
tieteiskirjallisuuden laji, jonka juonet sijoittuvat dystooppiseen lähitulevaisuuteen jossa ihminen, kone sekoittuneet
selite
1980-luvulla syntynyt tieteiskirjallisuuden alalaji, jossa ovat keskeisessä osassa tietoverkot, väestöräjähdys, yhteiskunnan pirstoutuminen, ekologiset kriisit ja ihmisen toiminta kyberavaruudessa. Suuntauksen keskeisiin edustajiin kuuluu William Gibson ns. kyberavaruustrilogiallaan, joka koostuu romaaneista Neuromancer (1984, Neurovelho), Count Zero (1986, Kreivi Nolla) ja Mona Lisa Overdrive (1988, Mona Lisa). Muita lajin kirjailijoita ovat esim. Philip K. Dick, K. W. Jeter, Walter Jon Williams sekä Bruce Sterling, jonka esipuhetta tekstivalikoimaan Mirrorshades (1986, Peililasit: Cyberpunk-antologia) pidetään eräänlaisena kyberpunkin manifestina.
Kyberpunk-tarinat ja -romaanit on yleensä sijoitettu lähitulevaisuuteen. Kyberpunkin henkilöhahmot ovat usein kyborgeja eli koneen ja orgaanisen ihmisruumiin yhteenliittymiä, kyberneettisiä organismeja. Englannin sanoista cybernetic organism johdettua käsitettä lienevät käyttäneet ensimmäisinä Manfred E. Clynes ja Nathan S. Kline artikkelissaan "Cyborgs and Space" (1960).
Jo 1600-luvulla ranskalainen filosofi René Descartes esitti ajatuksen, että ihminen on koneen kaltainen mekaaninen laite. Seuraavalla vuosisadalla Julien Offray de la Mettrien teos ''L'Homme Machine (1748) vakiinnutti mekanistista käsitystä, jonka mukaan ihmiset voidaan ymmärtää yhdenlaisiksi koneiksi. 1800-luvulle tultaessa teknologisen kehityksen vaikutuksiin alettiin suhtautua vähemmän luottavaisesti. Mary Shelleyn romaanissa Frankenstein, or, The Modern Prometheus (1818, Frankenstein) kuvataan, miten tiedemies rakentaa vasta keksityn sähkön avulla kuolleiden ihmisten ruumiinkappaleista uuden elävän olennon, mutta tämä luomus kääntyykin luojaansa vastaan.
Tieteiskirjallisuudessa ja -elokuvassa ihmisen ja teknologian suhde sai 1900-luvun mittaan yhä synkempiä sävyjä. Philip K. Dickin romaani Do Androids Dream of Electric Sheep (1968, Palkkionmetsästäjä) ja Ridley Scottin sen pohjalta ohjaama elokuva Blade Runner (1982) ovat kyborg-kuvausten klassikkoja. 1980- ja 1990-luvulla tehtiin monia muitakin menestyselokuvia orgaanisen ja mekaanisen sulautumisen teemasta (Alien, Robocop ja Terminator). Suomalaisessa kirjallisuudessa esim. Kari Hotakaisen romaani Bronks'' (1993) edustaa kyberpunkia.
1980-luvulla syntynyt tieteiskirjallisuuden alalaji, jossa ovat keskeisessä osassa tietoverkot, väestöräjähdys, yhteiskunnan pirstoutuminen, ekologiset kriisit ja ihmisen toiminta kyberavaruudessa. Suuntauksen keskeisiin edustajiin kuuluu William Gibson ns. kyberavaruustrilogiallaan, joka koostuu romaaneista Neuromancer (1984, Neurovelho), Count Zero (1986, Kreivi Nolla) ja Mona Lisa Overdrive (1988, Mona Lisa). Muita lajin kirjailijoita ovat esim. Philip K. Dick, K. W. Jeter, Walter Jon Williams sekä Bruce Sterling, jonka esipuhetta tekstivalikoimaan Mirrorshades (1986, Peililasit: Cyberpunk-antologia) pidetään eräänlaisena kyberpunkin manifestina.
Kyberpunk-tarinat ja -romaanit on yleensä sijoitettu lähitulevaisuuteen. Kyberpunkin henkilöhahmot ovat usein kyborgeja eli koneen ja orgaanisen ihmisruumiin yhteenliittymiä, kyberneettisiä organismeja. Englannin sanoista cybernetic organism johdettua käsitettä lienevät käyttäneet ensimmäisinä Manfred E. Clynes ja Nathan S. Kline artikkelissaan "Cyborgs and Space" (1960).
Jo 1600-luvulla ranskalainen filosofi René Descartes esitti ajatuksen, että ihminen on koneen kaltainen mekaaninen laite. Seuraavalla vuosisadalla Julien Offray de la Mettrien teos ''L'Homme Machine (1748) vakiinnutti mekanistista käsitystä, jonka mukaan ihmiset voidaan ymmärtää yhdenlaisiksi koneiksi. 1800-luvulle tultaessa teknologisen kehityksen vaikutuksiin alettiin suhtautua vähemmän luottavaisesti. Mary Shelleyn romaanissa Frankenstein, or, The Modern Prometheus (1818, Frankenstein) kuvataan, miten tiedemies rakentaa vasta keksityn sähkön avulla kuolleiden ihmisten ruumiinkappaleista uuden elävän olennon, mutta tämä luomus kääntyykin luojaansa vastaan.
Tieteiskirjallisuudessa ja -elokuvassa ihmisen ja teknologian suhde sai 1900-luvun mittaan yhä synkempiä sävyjä. Philip K. Dickin romaani Do Androids Dream of Electric Sheep (1968, Palkkionmetsästäjä) ja Ridley Scottin sen pohjalta ohjaama elokuva Blade Runner (1982) ovat kyborg-kuvausten klassikkoja. 1980- ja 1990-luvulla tehtiin monia muitakin menestyselokuvia orgaanisen ja mekaanisen sulautumisen teemasta (Alien, Robocop ja Terminator). Suomalaisessa kirjallisuudessa esim. Kari Hotakaisen romaani Bronks'' (1993) edustaa kyberpunkia.
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
automaattisesti kootut käsitesuhteet
Hierarkkiset yläkäsitteet: dystopia, spekulatiivinen fiktio ja tieteiskirjallisuus
Hierarkkiset yläkäsitteet: dystopia, spekulatiivinen fiktio ja tieteiskirjallisuus
Käsitteet samalla hierarkiatasolla: avaruusooppera, dystopia, höyrypunk, kova tieteiskirjallisuus, maaginen realismi, pehmeä tieteiskirjallisuus ja tieteiskirjallisuus