Tieteen termipankki
fi sivistys; yleissivistys
de Bildung
määritelmä
kasvatuksen kautta omaksuttu viisaus, avarakatseisuus ja henkinen kehittyneisyys
kasvatuksen kautta omaksuttu viisaus, avarakatseisuus ja henkinen kehittyneisyys
selite
Vaikka termillä sivistys on eri muodoissa hyvin pitkä historia, se yleistyi vasta 1700-luvun lopussa Saksassa pedagogisena ja idealistisena peruskäsitteenä modernin kasvatustieteen synnyn myötä. Käsite oli aluksi mystis-teologinen ja luonnontieteellis-spekulatiivinen, mutta myöhemmin se maallistui humanististen tieteiden ja kasvatustieteiden vaikutuksesta sekä mm. Johan Gottfried Herderin (1744-1803) ja Johan Wolfgang von Goethen (1749-1832) kirjoitusten seurauksena.
1800-luvulla Alexander von Humboldt (1769-1859) muotoili nykyisin tunnetuimman version sivistyksestä, jossa monipuolinen yleissivistys nähtiin arvokkaan elämän perustana. Humboldtilaisessa sivistysideaalissa korostuivat humanistiset tieteet (erityisesti kielet ja historia) luonnontieteisiin nähden ja tiedon lisäksi myös taidot ja hyvät tavat nähtiin arvokkaina. Monipuolisen tietopohjan lisäksi nähtiin merkityksellisenä kyky kritiikkiin eli sivistyneen ihmisen tulee kyetä tarkastelemaan tietojaan ja yhteiskuntaa kriittisesti ja tietoisesti.
Humboldtilaisen yleissivistyksen ideaalin lisäksi voidaan erottaa myös esimerkiksi akateeminen sivistys, luonnontieteellinen sivistys ja humanistinen sivistys koulutustaustasta riippuen. Toisinaan puhutaan myös sydämen sivistyksestä viisauden synonyyminä.
Vaikka termillä sivistys on eri muodoissa hyvin pitkä historia, se yleistyi vasta 1700-luvun lopussa Saksassa pedagogisena ja idealistisena peruskäsitteenä modernin kasvatustieteen synnyn myötä. Käsite oli aluksi mystis-teologinen ja luonnontieteellis-spekulatiivinen, mutta myöhemmin se maallistui humanististen tieteiden ja kasvatustieteiden vaikutuksesta sekä mm. Johan Gottfried Herderin (1744-1803) ja Johan Wolfgang von Goethen (1749-1832) kirjoitusten seurauksena.
1800-luvulla Alexander von Humboldt (1769-1859) muotoili nykyisin tunnetuimman version sivistyksestä, jossa monipuolinen yleissivistys nähtiin arvokkaan elämän perustana. Humboldtilaisessa sivistysideaalissa korostuivat humanistiset tieteet (erityisesti kielet ja historia) luonnontieteisiin nähden ja tiedon lisäksi myös taidot ja hyvät tavat nähtiin arvokkaina. Monipuolisen tietopohjan lisäksi nähtiin merkityksellisenä kyky kritiikkiin eli sivistyneen ihmisen tulee kyetä tarkastelemaan tietojaan ja yhteiskuntaa kriittisesti ja tietoisesti.
Humboldtilaisen yleissivistyksen ideaalin lisäksi voidaan erottaa myös esimerkiksi akateeminen sivistys, luonnontieteellinen sivistys ja humanistinen sivistys koulutustaustasta riippuen. Toisinaan puhutaan myös sydämen sivistyksestä viisauden synonyyminä.
huomautus
kr. paideia; Wikipedialinkki
kr. paideia; Wikipedialinkki
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|