Tieteen termipankki
fi määrättyjen kuvausten teoria
en theory of descriptions
määritelmä
Russellin analyysi väitelauseista, jotka sisältävät kuvauksia
Russellin analyysi väitelauseista, jotka sisältävät kuvauksia
selite
Bertrand Russell (1872-1970) kehitti väitelauseiden analyysin, jossa keskeisellä sijalla olivat kuvaukset. Kuvaukset olivat joko määrättyjä (esimerkiksi "parhaiten määritelty termi") tai määräämättömiä (esim. "filosofian termi"). Russellin oma, nyt jo klassinen esimerkki on seuraava: "Ranskan nykyinen kuningas on kalju". Tämä kuvaus on määrätty sikäli, että siinä väitetään Ranskan nykyisen kuninkaan olevan kalju. Ongelma tässä on kuitenkin se, että Ranskassa ei kirjoittamishetkellä ollut kuningasta (Ranska oli tasavalta).
Tämän vuoksi määrätty kuvaus on epätäydellinen - sen merkityksen ymmärtämiseen tarvitaan ympäröivä konteksti.
Peter Strawson (1919-2006) haasti myöhemmin Russellin teorian. Hänen mukaansa kuvauksesta "Ranskan kuningas on kalju" ei seuraa, vaan se edellyttää väitettä "Ranskassa on kuningas". Sittemmin Keith Donnellan (1931-2015) on argumentoinut, että sekä Russell että Strawson ovat väärässä, sillä kumpikaan ei ole huomannut, että määrätyillä kuvauksillä on kaksi eri käyttötapaa. Attributiivisessa käytössä määrätyn kuvauksen on tarkoitus sanoa jotakin siitä jonka totuusehtoihin se liittyy. Referentiaalisessa käytössä määrätyn kuvauksen on tarkoitus yksilöidä jotakin, mutta se ei välttämättä kuvaa sitä tarkasti. Edellisessä tapauksessa käyttö sopii Russellin tarkoittamaan tapaan, mutta referentiaalinen käyttö poikkeaa siitä.
Bertrand Russell (1872-1970) kehitti väitelauseiden analyysin, jossa keskeisellä sijalla olivat kuvaukset. Kuvaukset olivat joko määrättyjä (esimerkiksi "parhaiten määritelty termi") tai määräämättömiä (esim. "filosofian termi"). Russellin oma, nyt jo klassinen esimerkki on seuraava: "Ranskan nykyinen kuningas on kalju". Tämä kuvaus on määrätty sikäli, että siinä väitetään Ranskan nykyisen kuninkaan olevan kalju. Ongelma tässä on kuitenkin se, että Ranskassa ei kirjoittamishetkellä ollut kuningasta (Ranska oli tasavalta).
Tämän vuoksi määrätty kuvaus on epätäydellinen - sen merkityksen ymmärtämiseen tarvitaan ympäröivä konteksti.
Peter Strawson (1919-2006) haasti myöhemmin Russellin teorian. Hänen mukaansa kuvauksesta "Ranskan kuningas on kalju" ei seuraa, vaan se edellyttää väitettä "Ranskassa on kuningas". Sittemmin Keith Donnellan (1931-2015) on argumentoinut, että sekä Russell että Strawson ovat väärässä, sillä kumpikaan ei ole huomannut, että määrätyillä kuvauksillä on kaksi eri käyttötapaa. Attributiivisessa käytössä määrätyn kuvauksen on tarkoitus sanoa jotakin siitä jonka totuusehtoihin se liittyy. Referentiaalisessa käytössä määrätyn kuvauksen on tarkoitus yksilöidä jotakin, mutta se ei välttämättä kuvaa sitä tarkasti. Edellisessä tapauksessa käyttö sopii Russellin tarkoittamaan tapaan, mutta referentiaalinen käyttö poikkeaa siitä.
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|