Terminologiset sanastot
fi        palvelutarpeen arviointi
määritelmä
toiminta, jossa asiantuntija tai ammattihenkilö arvioi asiakkaan palvelutarvetta ja asiakkuuden edellytyksiä yhteistyössä asiakkaan kanssa sekä sitä, millä palveluilla tarpeisiin pystytään vastaamaan
huomautus
Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaan rekisteröityneen työnhakijan palvelutarve on arvioitava määräajassa työnhaun alkamisesta. Lisäksi työttömän työnhakijan palvelutarve on arvioitava säännöllisesti työnhaun ollessa voimassa.
Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan palvelutarpeen arviointi on aloitettava viivytyksettä. Eri asiakasryhmille on lainsäädännössä määritelty erilaisia määräaikoja. Palvelutarpeen arviointiin osallistuvat sosiaalihuollon asiakas, sosiaalihuollon ammattihenkilö ja tarvittaessa muut asiantuntijat sekä asiakkaan läheiset.
Terveydenhuollossa palvelutarpeet ovat yleensä terveysongelmista johtuvia hoidon tarpeita. Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan hoidon tarve on arvioitava pääsääntöisesti ensimmäisen yhteydenoton aikana ja viimeistään kolmen arkipäivän kuluessa. Valtioneuvoston asetuksella (583/2017) säädetään kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä.
Kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa (1386/2010) käytetään alkukartoitus-termiä, joka vastaa kotoutumispalvelujen asiakkaan ensimmäistä palvelutarpeen arviointia.
Kuntoutuksessa arvioidaan asiakkaan kuntoutustarvetta. Sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaan Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve viimeistään silloin, kun sairauspäivärahan suorituspäivien lukumäärä ylittää 60.
Käsitekaavio: Palvelut.
Lähde:
  
Sosiaali-, terveys- sekä työ- ja elinkeinoalojen yhteisten palvelujen sanasto (TEM ja STM, 2020)