Muut sanastot
fi tieto
sv kunskap; information; data; uppgift; upplysning; underrättelse; notis; bud; besked; meddelande; kännedom; vetskap; vetande; insikt <i betyg>
Lähde: |
|
fi data; tieto <ATK>
sv data
en data
de Daten pl
Lähde: |
|
fi tieto
de Auskunft f ; Bescheid m ; Nachricht f ; Mitteilung f ; Information f ; Daten pl
Lähde: |
|
IEC Electropedia
fi tieto; informaatio
sv information
en information
de Information f
fr information f
definition
intelligence or knowledge capable of being represented in forms suitable for communication, storage or processing
intelligence or knowledge capable of being represented in forms suitable for communication, storage or processing
note
Information may be represented for example by signs, symbols, pictures or sounds.
Information may be represented for example by signs, symbols, pictures or sounds.
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
Tieteen termipankki
fi tieto
en knowledge
määritelmä
Perusteltu, tosi uskomus. Ymmärretty ja sisäistetty informaatio.
Perusteltu, tosi uskomus. Ymmärretty ja sisäistetty informaatio.
selite
Tieto syntyy, kun informaation vastaanottaja tulkitsee informaation ja hyväksyy tulkintansa, jolloin se yhdistyy osaksi hänen tietorakennettaan ja muuttaa sitä. Tieto on ymmärrystä, jota ihmisellä on itsestään ja maailmasta. Tieto voidaan myös määritellä osaksi yksilön kognitiivista järjestelmää, joka sisältää monenlaisia aineksia: esimerkiksi uskomuksia, asenteita, arvoja, mielipiteitä, asiatietoa, muistoja ja kokemuksia. Tieto voi olla opittua ja ymmärrettyä ulkoisesta tietolähteestä, tai se voi olla sisäisesti muodostettua. Tieto voi koskea asioiden tilaa, tai kykyä toimia ja tehdä haluttuja asioita. Arkitieto ei ole välttämättä vahvassa mielessä perusteltua ja totta. Tieto on pohjinmiltaan yhteisöllistä ja se syntyy yksilöiden välisessä dialogissa ja vuorovaikutuksessa.
Tietäminen (knowing) on "toiminnallista tietoa" (knowledge in action). Esimerkiksi Blackler (1995) ehdottaa että tietoa (knowledge) tutkittaisiin toimintana (knowing), sen sijaan että sitä pidetään objektina jonka ihminen tai organisaatio omaa, ja jota voidaan varastoida ja siirtää.
Katso myös [[Filosofia:tieto]]
Tieto syntyy, kun informaation vastaanottaja tulkitsee informaation ja hyväksyy tulkintansa, jolloin se yhdistyy osaksi hänen tietorakennettaan ja muuttaa sitä. Tieto on ymmärrystä, jota ihmisellä on itsestään ja maailmasta. Tieto voidaan myös määritellä osaksi yksilön kognitiivista järjestelmää, joka sisältää monenlaisia aineksia: esimerkiksi uskomuksia, asenteita, arvoja, mielipiteitä, asiatietoa, muistoja ja kokemuksia. Tieto voi olla opittua ja ymmärrettyä ulkoisesta tietolähteestä, tai se voi olla sisäisesti muodostettua. Tieto voi koskea asioiden tilaa, tai kykyä toimia ja tehdä haluttuja asioita. Arkitieto ei ole välttämättä vahvassa mielessä perusteltua ja totta. Tieto on pohjinmiltaan yhteisöllistä ja se syntyy yksilöiden välisessä dialogissa ja vuorovaikutuksessa.
Tietäminen (knowing) on "toiminnallista tietoa" (knowledge in action). Esimerkiksi Blackler (1995) ehdottaa että tietoa (knowledge) tutkittaisiin toimintana (knowing), sen sijaan että sitä pidetään objektina jonka ihminen tai organisaatio omaa, ja jota voidaan varastoida ja siirtää.
Katso myös [[Filosofia:tieto]]
definition
Information that has been comprehended and incorporated into the knower's intellectual understanding of the subject.
Information that has been comprehended and incorporated into the knower's intellectual understanding of the subject.
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
fi tieto
määritelmä
Platonin klassisen määritelmän mukaan tieto on tosi perusteltu uskomus
Platonin klassisen määritelmän mukaan tieto on tosi perusteltu uskomus
selite
Voidaan erottaa kolmenlaista tietoa. Propositionaalinen tieto kohdistuu nimensä mukaisesti propositioon ja tämä tieto on tieto-opin keskeinen tutkimuskohde. Propositio on jokin sellainen, joka voidaan uskoa ja väittää ja joka voi olla tosi tai epätosi. Propositionaalinen tieto ilmaistaan tyypillisesti muotoa ”S tietää, että p” olevalla lauseella, jossa S edustaa tiedon subjektia ja p propositiota, johon tieto kohdistuu. Toinen tiedon laji koskee tuntemista. Se voi kohdistua johonkin objektiin, kuten henkilöön tai paikkaan. Tosin suomen kielessä puhutaan tällöin yleensä tiedon sijasta tuntemisesta. Esimerkiksi: tunnen Helsingin. Kolmas tiedon laji ilmaistaan englannin kielessä sanoilla ”know how”. Suomen kielessä puhutaan tyypillisesti taidosta, kyvystä tai osaamisesta. Osaan esimerkiksi ajaa pyörällä. Taitoa voidaan kuitenkin pitää yhtenä tiedon lajina, toimintaa koskevana tietona. Joskus siitä kuulee käytettävän sellaisia harhaanjohtavia ilmauksia kuin ”taitotieto” ja ”tietotaito”.
Tiedon määritelmästä on ollut hyvin monenlaisia kiistoja kautta filosofian historian ja tiedon luonnetta tutkii tietoteoria tai epistemologia. Platonilta (427–347 eaa.) juontuvan perinteisen käsityksen mukaan propositionaalisessa tiedossa on kysymys todesta ja oikeutetusta uskomuksesta. Perinteinen käsitys joutui kuitenkin vaikeuksiin, kun vuonna 1963 Edmund Gettier (1927–) julkaisi lyhyen kirjoituksen ”Is Justified True Belief Knowledge?”, jossa hän esitti, ettei perinteinen tiedon määritelmä voi pitää paikkaansa. Sen muotoilemat ehdot eivät ole riittävät, koska on olemassa toden ja oikeutetun uskomuksen tapauksia, jotka eivät ole tietoa. Gettierin vasta-esimerkit osoittivat väittämän vastaansanomattomasti ja epistemologian tutkijat ovat siitä lähtien pyrkineet pelastamaan perinteisen teorian tai muotoilemaan uuden pätevän tiedon analyysin.
Voidaan erottaa kolmenlaista tietoa. Propositionaalinen tieto kohdistuu nimensä mukaisesti propositioon ja tämä tieto on tieto-opin keskeinen tutkimuskohde. Propositio on jokin sellainen, joka voidaan uskoa ja väittää ja joka voi olla tosi tai epätosi. Propositionaalinen tieto ilmaistaan tyypillisesti muotoa ”S tietää, että p” olevalla lauseella, jossa S edustaa tiedon subjektia ja p propositiota, johon tieto kohdistuu. Toinen tiedon laji koskee tuntemista. Se voi kohdistua johonkin objektiin, kuten henkilöön tai paikkaan. Tosin suomen kielessä puhutaan tällöin yleensä tiedon sijasta tuntemisesta. Esimerkiksi: tunnen Helsingin. Kolmas tiedon laji ilmaistaan englannin kielessä sanoilla ”know how”. Suomen kielessä puhutaan tyypillisesti taidosta, kyvystä tai osaamisesta. Osaan esimerkiksi ajaa pyörällä. Taitoa voidaan kuitenkin pitää yhtenä tiedon lajina, toimintaa koskevana tietona. Joskus siitä kuulee käytettävän sellaisia harhaanjohtavia ilmauksia kuin ”taitotieto” ja ”tietotaito”.
Tiedon määritelmästä on ollut hyvin monenlaisia kiistoja kautta filosofian historian ja tiedon luonnetta tutkii tietoteoria tai epistemologia. Platonilta (427–347 eaa.) juontuvan perinteisen käsityksen mukaan propositionaalisessa tiedossa on kysymys todesta ja oikeutetusta uskomuksesta. Perinteinen käsitys joutui kuitenkin vaikeuksiin, kun vuonna 1963 Edmund Gettier (1927–) julkaisi lyhyen kirjoituksen ”Is Justified True Belief Knowledge?”, jossa hän esitti, ettei perinteinen tiedon määritelmä voi pitää paikkaansa. Sen muotoilemat ehdot eivät ole riittävät, koska on olemassa toden ja oikeutetun uskomuksen tapauksia, jotka eivät ole tietoa. Gettierin vasta-esimerkit osoittivat väittämän vastaansanomattomasti ja epistemologian tutkijat ovat siitä lähtien pyrkineet pelastamaan perinteisen teorian tai muotoilemaan uuden pätevän tiedon analyysin.
huomautus
lat. scientia
[[Tiedosto:Logos.png|200px |thumb|link=http://filosofia.fi/node/6899|Lue lisää Logos-ensyklopediasta! ]]
lat. scientia
[[Tiedosto:Logos.png|200px |thumb|link=http://filosofia.fi/node/6899|Lue lisää Logos-ensyklopediasta! ]]
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
Hierarkkinen alakäsite: kuvaustieto
Koostumussuhteinen vieruskäsite: informaatio
fi tieto
sv uppgift; rapport
en record
da rapport; oplysning
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
IATE1
fi tieto;
tietämys
tietämys
sv kunskap
en knowledge
de Wissen
fr savoir;
connaissances
connaissances
da viden
Luokitus: |
| |||
Luotettavuus: |
| |||
Lähde: |
|
IATE2
fi tieto
en knowledge
da viden
Luokitus: |
| |||
Luotettavuus: |
| |||
Lähde: |
|
fi tieto (★★☆☆);
tietoaineisto (★★☆☆)
tietoaineisto (★★☆☆)
en data (★★★☆)
fr données (★★★☆)
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
IATE3
fi tieto;
tiedot
tiedot
sv information;
uppgifter
uppgifter
en information
de Information
fr information
da information
Luokitus: |
| |||
Luotettavuus: |
| |||
Lähde: |
|