Tieteen termipankki
fi paradigma
en paradigm
de Paradigma
fr paradigme
määritelmä
jonkin tieteenalan kulloinkin yleisesti hyväksytty oppirakennelma; yleinen ajattelutapa; tieteen suuntaus
jonkin tieteenalan kulloinkin yleisesti hyväksytty oppirakennelma; yleinen ajattelutapa; tieteen suuntaus
selite
Thomas S. Kuhnin julkaistua tieteellisten vallankumousten luonnetta käsittelevän teoksensa The Structure of Scientific Revolution (1962) Hans Robert Jauss erotti artikkelissaan "Paradigmawechsel in der Literaturwissenschaft" (1969) kolme kirjallisuustieteen peräkkäistä paradigmaa:
:1) renessanssin humanismiin pohjautunut klassis-humanistinen paradigma asetti antiikin esikuvaksi ja normiksi,
2) romantiikan aikana 1800-luvun alussa syntynyt historiallis-positivistinen paradigma korosti kirjallisuuden historiasidonnaisuutta,
3) 1900-luvun alussa kehittynyt esteettis-formalistinen paradigma keskittyi itse sanataideteoksen analyysiin.
Jaussin karkea luokitus on vain suuntaa-antava. Menneiden paradigmojen jäänteitä sekä nykyisiä ja uutta enteileviä paradigmoja elää rinnakkain ja kamppailee keskenään. On helpompi määritellä aiemmat paradigmat kuin nykyinen, johon emme ehkä pysty ottamaan riittävää etäisyyttä, koska toimimme nykyparadigman välittömässä vaikutuspiirissä.
Thomas S. Kuhnin julkaistua tieteellisten vallankumousten luonnetta käsittelevän teoksensa The Structure of Scientific Revolution (1962) Hans Robert Jauss erotti artikkelissaan "Paradigmawechsel in der Literaturwissenschaft" (1969) kolme kirjallisuustieteen peräkkäistä paradigmaa:
:1) renessanssin humanismiin pohjautunut klassis-humanistinen paradigma asetti antiikin esikuvaksi ja normiksi,
2) romantiikan aikana 1800-luvun alussa syntynyt historiallis-positivistinen paradigma korosti kirjallisuuden historiasidonnaisuutta,
3) 1900-luvun alussa kehittynyt esteettis-formalistinen paradigma keskittyi itse sanataideteoksen analyysiin.
Jaussin karkea luokitus on vain suuntaa-antava. Menneiden paradigmojen jäänteitä sekä nykyisiä ja uutta enteileviä paradigmoja elää rinnakkain ja kamppailee keskenään. On helpompi määritellä aiemmat paradigmat kuin nykyinen, johon emme ehkä pysty ottamaan riittävää etäisyyttä, koska toimimme nykyparadigman välittömässä vaikutuspiirissä.
huomautus
Kreikan paradeigma=esikuva. Ks. myös paradigma tieteenfilosofiassa.
Kreikan paradeigma=esikuva. Ks. myös paradigma tieteenfilosofiassa.
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
fi paradigma
en paradigm
määritelmä
sanojen ymmärtämisen viitekehys tietyssä oppirakennelmassa, kuten biologiassa
sanojen ymmärtämisen viitekehys tietyssä oppirakennelmassa, kuten biologiassa
selite
Tieteelliset käsitteet tulevat siinä ymmärrettäviksi. Biologian tärkeimmät paradigmat ovat evoluutioteoria, soluteoria ja geeniteoria.
Tieteelliset käsitteet tulevat siinä ymmärrettäviksi. Biologian tärkeimmät paradigmat ovat evoluutioteoria, soluteoria ja geeniteoria.
huomautus
kreik. paradeigma = sanojen taivutusluettelo
Ks. paradigma myös filosofiassa
kreik. paradeigma = sanojen taivutusluettelo
Ks. paradigma myös filosofiassa
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
fi paradigma
en paradigm
määritelmä
1. teoreettinen malliratkaisu
2. tutkijayhteisössä vallitsevien periaatteiden, uskomusten, arvostusten ja tieteellisten normien kokonaisuus
1. teoreettinen malliratkaisu
2. tutkijayhteisössä vallitsevien periaatteiden, uskomusten, arvostusten ja tieteellisten normien kokonaisuus
selite
Thomas Kuhnin (1922-1996) käsite paradigma tuottaa annetuksi koetun näkökulman siitä, miltä maailma näyttää sekä määrittää ehdot sille, miten todellisuutta tutkitaan. Tälläisiä reunaehtoja voivat olla itsestään selvinä pidetyt käsitykset, aikakauden yleiset ennakkoluulot, tiedeyhteisön käytännöt ja ajattelutottumukset ja erilaiset sosiaalipsykologiset seikat. Paradigma on tutkijayhteisön tutkimustyötä ohjaava yleinen, lausumatta oletettu viitekehys, joka rajaa tieteellisen työn käytäntöä. Tieteen kehityksessä on pitkiä normaalitieteen kausia, jolloin tutkijat tyytyvät toimimaan hallitsevan paradigman sisällä, mutta kehitykseen kuuluu myös epäjatkuvuuskohtia, vallankumouksellisia kausia. Tieteelliset vallankumoukset murtavat hallitsevan paradigman ja tieteen tekemisen painopisteet muuttuvat. Vähitellen syntyy uusi paradigma ja tieteen tekeminen siirtyy uuteen normaalitieteen vaiheeseen.
Itse sana paradigma on peräisin kreikan kielen esimerkkiä tarkoittavasta sanasta paradeigma, joka on johdettu verbistä paradeiknumi, eli ‘osoittaa’ tai tarkemmin ‘osoittaa viereen’. Paradigman voidaankin katsoa tarkoittavan laajan tiedeyhteisössä jaetun oppirakennelman lisäksi myös suppeampaa mallia tai metodia. Erityisesti Giorgio Agamben (s. 1942) on painottanut Kuhnin käyttäneen paradigma-käsitettä sanan etymologiaan viittaavassa rajatummassa merkityksessä. Agamben itse määrittelee paradigman esimerkiksi, joka itsensä ohella tekee näkyväksi koko sen joukon, johon kuuluu. Paradigma ei siis kuvaa osaa suhteessa kokonaisuuteen tai toisinpäin, vaan osaa suhteessa osaan. Agamben itse käyttää ‘paradigmaattisuutta’ metodina kuvatessaan yksittäisten esimerkkien, kuten keskitysleirin tai roomalaisen homo sacer -hahmon kautta sitä laajempaa vallan ja kurinpidon logiikkaa, jota nämä esimerkit edustavat.
Thomas Kuhnin (1922-1996) käsite paradigma tuottaa annetuksi koetun näkökulman siitä, miltä maailma näyttää sekä määrittää ehdot sille, miten todellisuutta tutkitaan. Tälläisiä reunaehtoja voivat olla itsestään selvinä pidetyt käsitykset, aikakauden yleiset ennakkoluulot, tiedeyhteisön käytännöt ja ajattelutottumukset ja erilaiset sosiaalipsykologiset seikat. Paradigma on tutkijayhteisön tutkimustyötä ohjaava yleinen, lausumatta oletettu viitekehys, joka rajaa tieteellisen työn käytäntöä. Tieteen kehityksessä on pitkiä normaalitieteen kausia, jolloin tutkijat tyytyvät toimimaan hallitsevan paradigman sisällä, mutta kehitykseen kuuluu myös epäjatkuvuuskohtia, vallankumouksellisia kausia. Tieteelliset vallankumoukset murtavat hallitsevan paradigman ja tieteen tekemisen painopisteet muuttuvat. Vähitellen syntyy uusi paradigma ja tieteen tekeminen siirtyy uuteen normaalitieteen vaiheeseen.
Itse sana paradigma on peräisin kreikan kielen esimerkkiä tarkoittavasta sanasta paradeigma, joka on johdettu verbistä paradeiknumi, eli ‘osoittaa’ tai tarkemmin ‘osoittaa viereen’. Paradigman voidaankin katsoa tarkoittavan laajan tiedeyhteisössä jaetun oppirakennelman lisäksi myös suppeampaa mallia tai metodia. Erityisesti Giorgio Agamben (s. 1942) on painottanut Kuhnin käyttäneen paradigma-käsitettä sanan etymologiaan viittaavassa rajatummassa merkityksessä. Agamben itse määrittelee paradigman esimerkiksi, joka itsensä ohella tekee näkyväksi koko sen joukon, johon kuuluu. Paradigma ei siis kuvaa osaa suhteessa kokonaisuuteen tai toisinpäin, vaan osaa suhteessa osaan. Agamben itse käyttää ‘paradigmaattisuutta’ metodina kuvatessaan yksittäisten esimerkkien, kuten keskitysleirin tai roomalaisen homo sacer -hahmon kautta sitä laajempaa vallan ja kurinpidon logiikkaa, jota nämä esimerkit edustavat.
huomautus
ks. myös paradigma biologiassa!
ks. myös paradigma biologiassa!
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
fi paradigma; inventaari
en paradigm
määritelmä
kielellisten elementtien sarja, jonka jäsenet ovat samassa kielellisessä ympäristössä vaihtoehtoisia
kielellisten elementtien sarja, jonka jäsenet ovat samassa kielellisessä ympäristössä vaihtoehtoisia
selite
Paradigmoja ovat esimerkiksi foneemiparadigma eli kielessä esiintyvien äänteiden joukko ja sanan (lekseemin) taivutusmuotojen sarja, esimerkiksi: kissa : kissan : kissaa : kissalla : kissalta : kissalle jne. Termiä käytetään myös yleisemmin yksiköistä, jotka voivat korvata toisensa erilaisissa kielellisissä konteksteissa, esim: söin omenaa / söin omenan / omenasta puuttuu pala / omena tuli syödyksi / jne.
Paradigmoja ovat esimerkiksi foneemiparadigma eli kielessä esiintyvien äänteiden joukko ja sanan (lekseemin) taivutusmuotojen sarja, esimerkiksi: kissa : kissan : kissaa : kissalla : kissalta : kissalle jne. Termiä käytetään myös yleisemmin yksiköistä, jotka voivat korvata toisensa erilaisissa kielellisissä konteksteissa, esim: söin omenaa / söin omenan / omenasta puuttuu pala / omena tuli syödyksi / jne.
konteksti
Paradigmalla tarkoitetaan yleensä taivutusparadigmaa eli sanan kaikkien taivutusmuotojen sarjaa (» § 53).
Paradigmalla tarkoitetaan yleensä taivutusparadigmaa eli sanan kaikkien taivutusmuotojen sarjaa (» § 53).
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
Käsitteet samalla hierarkiatasolla: johtomorfologia, leksikaalinen morfologia, morfeemi, taivutusmorfologia ja paradigmaattinen analyysi
fi muotosarja; paradigma
sv paradigm
en paradigm
fr paradigme
määritelmä
taivutusmuotojen sarja, jollaisen avulla usein määritellään sanojen taipumista
taivutusmuotojen sarja, jollaisen avulla usein määritellään sanojen taipumista
selite
Yhden mallisanan paradigman avulla määritellään muidenkin samalla tavalla taipuvien sanojen taivutus.
Yhden mallisanan paradigman avulla määritellään muidenkin samalla tavalla taipuvien sanojen taivutus.
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
fi paradigma
määritelmä
keskenään paradigmaattisessa suhteessa olevien merkkien joukko
keskenään paradigmaattisessa suhteessa olevien merkkien joukko
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
automaattisesti kootut käsitesuhteet
Lähikäsitteet: paradigmaattinen analyysi, paradigmaattinen suhde ja syntagma
Lähikäsitteet: paradigmaattinen analyysi, paradigmaattinen suhde ja syntagma
IATE3
fi paradigma
sv paradigm;
böjningsmönster
böjningsmönster
en paradigm
de Paradigma;
Musterbeispiel
Musterbeispiel
fr paradigme
da bøjningsmønster;
paradigma;
paradigme
paradigma;
paradigme
Luokitus: |
| |||
Luotettavuus: |
| |||
Lähde: |
|