Tieteen termipankki
fi fraasi
määritelmä
tanssissa kaksi tai useampia peräkkäisiä liikkeitä
tanssissa kaksi tai useampia peräkkäisiä liikkeitä
selite
Yvonne Rainer on luonnehtinut, että fraasin käsite liittyy tanssissa kestoon tai jatkumoon, jossa on alku keskikohta ja loppu. Hänen mukaansa länsimaiselle tanssille oli pitkään ominaista tietynalainen energiankäyttö, jossa suurin teho on fraasin alussa, energia pysähtyy usein keskivaiheilla ja palautuminen on fraasin lopussa. Huomio kiinnittyy fraasin "huippuhetkeen", joka on usein liikkumattomin.
Yvonne Rainer on luonnehtinut, että fraasin käsite liittyy tanssissa kestoon tai jatkumoon, jossa on alku keskikohta ja loppu. Hänen mukaansa länsimaiselle tanssille oli pitkään ominaista tietynalainen energiankäyttö, jossa suurin teho on fraasin alussa, energia pysähtyy usein keskivaiheilla ja palautuminen on fraasin lopussa. Huomio kiinnittyy fraasin "huippuhetkeen", joka on usein liikkumattomin.
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
fi puheenparsi; fraasi
määritelmä
lauseyhteyteen mukautuva sananparsi
lauseyhteyteen mukautuva sananparsi
selite
Fraasit eli puheenparret ovat epäitsenäisinä sananparsia, jotka mukautuvat lauseyhteyteensä. Fraaseja ovat mm. vertaukset (similes) ("meni kuin tina tuhkaan") ja konsekutiivifraasit ("niin meni että mela vilahti"), samoin genetiivifraasit ("kunnian kruunu"), parataksifraasit ("suin päin") ja perifraasit eli kiertoilmaukset ("heittää veivinsä = kuolla"). Etenkin fraasitekstiä tulkittaessa on otettava huomioon tekstikonteksti: se mitä sanotaan välittömästi ennen ja jälkeen.
Fraasit eli puheenparret ovat epäitsenäisinä sananparsia, jotka mukautuvat lauseyhteyteensä. Fraaseja ovat mm. vertaukset (similes) ("meni kuin tina tuhkaan") ja konsekutiivifraasit ("niin meni että mela vilahti"), samoin genetiivifraasit ("kunnian kruunu"), parataksifraasit ("suin päin") ja perifraasit eli kiertoilmaukset ("heittää veivinsä = kuolla"). Etenkin fraasitekstiä tulkittaessa on otettava huomioon tekstikonteksti: se mitä sanotaan välittömästi ennen ja jälkeen.
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
Käsitteet samalla hierarkiatasolla: sananlasku ja sutkaus
fi fraasi
määritelmä
kliseemäinen, kulunut ilmaus
kliseemäinen, kulunut ilmaus
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
fi jaoste; hengitysjakso; fraasi (vanhentunut)
en breath-group; tone group
määritelmä
taukojen rajoittama puheyksikkö
taukojen rajoittama puheyksikkö
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
fi lauseke; fraasi
sv fras
en phrasal unit; phrase
de Phrase
määritelmä
lauseen funktionaalinen rakenneosa, tiettyyn sananluokkaan kuuluvan sanan ympärille rakentunut syntaktinen konstruktio
lauseen funktionaalinen rakenneosa, tiettyyn sananluokkaan kuuluvan sanan ympärille rakentunut syntaktinen konstruktio
selite
Esimerkiksi substantiivilauseke on sellainen rakenne, jonka edussanana on substantiivi. Sllä voi olla määritteitä (tämä viisas ihminen), ja se taipuu lauseyhteydestä riippuen sijoissa ja luvussa (tällä viisaalla ihmisellä on iso perhe; näitä viisaita ihmisiä ei voi ymmärtää).
Esimerkiksi substantiivilauseke on sellainen rakenne, jonka edussanana on substantiivi. Sllä voi olla määritteitä (tämä viisas ihminen), ja se taipuu lauseyhteydestä riippuen sijoissa ja luvussa (tällä viisaalla ihmisellä on iso perhe; näitä viisaita ihmisiä ei voi ymmärtää).
konteksti
Lauseke on nimitys yhteen liittyvien sanojen kimpulle, ts. sellaiselle rakenteelle jonka sana muodostaa mahdollisten laajennustensa kanssa. Kyseistä sanaa sanotaan lausekkeen edussanaksi, ja lauseketta nimitetään (eräin poikkeuksin) edussanansa sanaluokan mukaan. Esim. substantiivi ystävillä voi muodostaa substantiivilausekkeen kuten pienillä ystävillä tai äidin vanhoilla ystävillä Saksassa, adjektiivi vanhoja taas adjektiivilausekkeen liian vanhoja pelaamaan. Myös yksittäinen sana muodostaa lausekkeen: Ystäväni asuu kaukana. Useammasta sanasta koostuva lauseke muodostaa yleensä yhtäjaksoisen rakenteen. On kuitenkin lauseyhteyksiä, joissa muuten yhtäjaksoisena esiintyvän lausekkeen osat voivat olla toisistaan erillään, esim. Pelaamaan he ovat liian vanhoja (hajarakenne). (» § 439.) Lausekkeista käytetään kielitieteellisessä kirjallisuudessa yleensä englantilähtöisiä lyhenteitä, esim. substantiivilauseke on NP, adjektiivilauseke on AP. Isossa suomen kieliopissa finiittiverbien ei katsota muodostavan lausekkeita, vaan joskus puhutaan verbi-ilmauksista (» § 443).
Lauseke on nimitys yhteen liittyvien sanojen kimpulle, ts. sellaiselle rakenteelle jonka sana muodostaa mahdollisten laajennustensa kanssa. Kyseistä sanaa sanotaan lausekkeen edussanaksi, ja lauseketta nimitetään (eräin poikkeuksin) edussanansa sanaluokan mukaan. Esim. substantiivi ystävillä voi muodostaa substantiivilausekkeen kuten pienillä ystävillä tai äidin vanhoilla ystävillä Saksassa, adjektiivi vanhoja taas adjektiivilausekkeen liian vanhoja pelaamaan. Myös yksittäinen sana muodostaa lausekkeen: Ystäväni asuu kaukana. Useammasta sanasta koostuva lauseke muodostaa yleensä yhtäjaksoisen rakenteen. On kuitenkin lauseyhteyksiä, joissa muuten yhtäjaksoisena esiintyvän lausekkeen osat voivat olla toisistaan erillään, esim. Pelaamaan he ovat liian vanhoja (hajarakenne). (» § 439.) Lausekkeista käytetään kielitieteellisessä kirjallisuudessa yleensä englantilähtöisiä lyhenteitä, esim. substantiivilauseke on NP, adjektiivilauseke on AP. Isossa suomen kieliopissa finiittiverbien ei katsota muodostavan lausekkeita, vaan joskus puhutaan verbi-ilmauksista (» § 443).
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
automaattisesti kootut käsitesuhteet
Hierarkkiset alakäsitteet: adjektiivilauseke, adverbiaalilauseke, adverbilauseke, postpositiolauseke, prepositiolauseke ja substantiivilauseke
Hierarkkiset alakäsitteet: adjektiivilauseke, adverbiaalilauseke, adverbilauseke, postpositiolauseke, prepositiolauseke ja substantiivilauseke
Lähikäsite: subjektilauseke
fi fraasi
sv fras
en phrase; platitude
de Phrase
määritelmä
korulause, kulunut ilmaus; jollekin kielelle ominainen sanonta
korulause, kulunut ilmaus; jollekin kielelle ominainen sanonta
selite
Fraseologia: turhat korulauseet, sanahelinä; tietyn kielen sanontojen tai idiomaattisten ilmaisujen tutkimus; kokoelma kieleen kuuluvia ns. idiomaattisia sanontatapoja. Fraseeraus: painotus suullisessa esityksessä, jäsentely musiikkiesityksessä.
Fraseologia: turhat korulauseet, sanahelinä; tietyn kielen sanontojen tai idiomaattisten ilmaisujen tutkimus; kokoelma kieleen kuuluvia ns. idiomaattisia sanontatapoja. Fraseeraus: painotus suullisessa esityksessä, jäsentely musiikkiesityksessä.
huomautus
Kreikan phrasis=sanonta
Kreikan phrasis=sanonta
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
automaattisesti kootut käsitesuhteet
Käsitteet samalla hierarkiatasolla: banaliteetti, klisee ja sitaatti
Käsitteet samalla hierarkiatasolla: banaliteetti, klisee ja sitaatti