Tieteen termipankki
fi tunnustaminen
sv erkännande
en recognition
de Eingestehen
fr reconnaissance
es reconocimiento
määritelmä
vastavuoroinen toisen subjektin vapauden tunnustamisrelaatio
vastavuoroinen toisen subjektin vapauden tunnustamisrelaatio
selite
Termin käyttö pohjautuu G. W. F. Hegelin (1770-1831) analyysiin herran ja orjan dialektiikasta. Hegelin mukaan ajatus vapaudesta tietoisuuden tai subjektin sisäisenä ominaisuutena jää abstraktiksi, sillä se määrittyy aina suhteessa muiden vapauksiin ja saavuttaa varsinaisen muotonsa kahden (tai useamman) subjektin välisessä vastavuoroisessa tunnustussuhteessa: olen vapaa ainoastaan silloin, kun tunnustan toisen subjektin vapaaksi subjektiksi, joka voi vuorostaan tunnustaa minun vapauteni. Vapaus on siis pohjimmiltaan relaatio, ei yksilön ominaisuus.
Simone de Beauvoir (1908-1986) kritisoi Hegelin käsitystä liiallisesta abstraktiudesta. Hänen mukaansa toinen subjekti ei ole vain ”toinen minä”, vaan hän on aidosti ja konkreettisesti erillinen subjekti, joka asettaa itse omat päämääränsä ja tavoitteensa omasta ainutkertaisesta tilanteestaan käsin. De Beauvoirin mukaan tunnustaminen koskee myös vapauden sisältöä eli arvoja, merkityksiä ja aikaansaannoksia, ei vain vapautta tyhjänä abstraktiona. Lisäksi De Beavoir esittää, että vastavuoroinen tunnustussuhde edellyttää juuri inhimillisen olemassaolon moniselitteisyyden eli sen erillisyyden ja sidonnaisuuden hyväksymistä.
Termin käyttö pohjautuu G. W. F. Hegelin (1770-1831) analyysiin herran ja orjan dialektiikasta. Hegelin mukaan ajatus vapaudesta tietoisuuden tai subjektin sisäisenä ominaisuutena jää abstraktiksi, sillä se määrittyy aina suhteessa muiden vapauksiin ja saavuttaa varsinaisen muotonsa kahden (tai useamman) subjektin välisessä vastavuoroisessa tunnustussuhteessa: olen vapaa ainoastaan silloin, kun tunnustan toisen subjektin vapaaksi subjektiksi, joka voi vuorostaan tunnustaa minun vapauteni. Vapaus on siis pohjimmiltaan relaatio, ei yksilön ominaisuus.
Simone de Beauvoir (1908-1986) kritisoi Hegelin käsitystä liiallisesta abstraktiudesta. Hänen mukaansa toinen subjekti ei ole vain ”toinen minä”, vaan hän on aidosti ja konkreettisesti erillinen subjekti, joka asettaa itse omat päämääränsä ja tavoitteensa omasta ainutkertaisesta tilanteestaan käsin. De Beauvoirin mukaan tunnustaminen koskee myös vapauden sisältöä eli arvoja, merkityksiä ja aikaansaannoksia, ei vain vapautta tyhjänä abstraktiona. Lisäksi De Beavoir esittää, että vastavuoroinen tunnustussuhde edellyttää juuri inhimillisen olemassaolon moniselitteisyyden eli sen erillisyyden ja sidonnaisuuden hyväksymistä.
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|