Tieteen termipankki
fi alkusointu; allitteraatio
sv alliteratian; begynnelserim
en alliteration; head rhyme
de Alliteration
fr allitération
es aliteración
määritelmä
kahden tai useamman peräkkäisen tai lähekkäisen sanan alkuäänteiden yhtäläisyys ja siitä seuraava kielen soinnukkuus
kahden tai useamman peräkkäisen tai lähekkäisen sanan alkuäänteiden yhtäläisyys ja siitä seuraava kielen soinnukkuus
selite
Esimerkki alkusoinnun systemaattisesta käytöstä on Lauri Viidan runo "Tauti tanssi talvitiellä" (Suutarikin, suuri viisas, 1961):
:Tauti tanssi talvitiellä,
kysyi, toinko terveisiä.
Mistäpä minä, mutisin,
Muistitko kotona käydä?
Muistin kyllä, enpä käynyt.
Siellä kuultiin, Kuka kuoli?
Kukin kuoli vuorollansa,
sinä vain olet elossa.
Taidat tappaa jo minutkin?
En minä sinua tapa;
kuka sinua surisi!
Kun tapan talon emännän,
samalla isännän isken,
kohta kaikkia komennan.
Sinä palvelet paremmin,
kun et kuole, vaan vikiset,
Alkusointu on yleinen esim. suomalaisissa kansanrunoissa - joita Viidan runo mukaileekin - ja Kalevalassa. Alkusointu sidostaa runon yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi ja helpottaa sen muistamista. Ylenmäärin käytettynä myös tämä tehokeino menettää tehoaan. Shakespeare huvittelee alkusoinnuttelun kustannuksella komediansa ''A Midsummer Night's Dream (1595-96, Kesäyön unelma'') säkeissä (suom. Yrjö Jylhä):
:Whereat, with blade, with bloody, blameful blade,
He bravely broached his boiling bloody breast,
:Hän silloin sorjan surmasäilän suun
sydämeens' survaisee, suur' sankarvainaa.
Esimerkki alkusoinnun systemaattisesta käytöstä on Lauri Viidan runo "Tauti tanssi talvitiellä" (Suutarikin, suuri viisas, 1961):
:Tauti tanssi talvitiellä,
kysyi, toinko terveisiä.
Mistäpä minä, mutisin,
Muistitko kotona käydä?
Muistin kyllä, enpä käynyt.
Siellä kuultiin, Kuka kuoli?
Kukin kuoli vuorollansa,
sinä vain olet elossa.
Taidat tappaa jo minutkin?
En minä sinua tapa;
kuka sinua surisi!
Kun tapan talon emännän,
samalla isännän isken,
kohta kaikkia komennan.
Sinä palvelet paremmin,
kun et kuole, vaan vikiset,
Alkusointu on yleinen esim. suomalaisissa kansanrunoissa - joita Viidan runo mukaileekin - ja Kalevalassa. Alkusointu sidostaa runon yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi ja helpottaa sen muistamista. Ylenmäärin käytettynä myös tämä tehokeino menettää tehoaan. Shakespeare huvittelee alkusoinnuttelun kustannuksella komediansa ''A Midsummer Night's Dream (1595-96, Kesäyön unelma'') säkeissä (suom. Yrjö Jylhä):
:Whereat, with blade, with bloody, blameful blade,
He bravely broached his boiling bloody breast,
:Hän silloin sorjan surmasäilän suun
sydämeens' survaisee, suur' sankarvainaa.
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|