Tieteen termipankki
fi syntagma
määritelmä
peräkkäisten kielellisten yksiköiden muodostama suurempi yksikkö, jossa nämä muodot ovat sekventiaalisessa suhteessa toisiinsa
peräkkäisten kielellisten yksiköiden muodostama suurempi yksikkö, jossa nämä muodot ovat sekventiaalisessa suhteessa toisiinsa
selite
Syntagma on aina kahden tai useamman yksikön, esim. sanojen, tavujen tai foneemien muodostama sekvenssi. Esimerkiksi sana susi on nelifoneeminen syntagma, lause Susi ulvoi kaksisanainen syntagma. Peräkkäisten sanojen syntagmassa yksiköitä erottelee esimerkiksi merkitys tai sanapaino.
Syntagma on aina kahden tai useamman yksikön, esim. sanojen, tavujen tai foneemien muodostama sekvenssi. Esimerkiksi sana susi on nelifoneeminen syntagma, lause Susi ulvoi kaksisanainen syntagma. Peräkkäisten sanojen syntagmassa yksiköitä erottelee esimerkiksi merkitys tai sanapaino.
huomautus
Syntagman käsitteen luojan, Ferdinand de Saussuren mukaan olennaista on sen muodostamien yksiköiden välinen riippuvuus: '"There are always larger units, composed of smaller units, with a relation of interdependence holding between both". Saussure kutsui syntagmaa joskus ketjuksi; F. Karlsson on käyttänyt siitä sanaa jono.
Syntagman käsitteen luojan, Ferdinand de Saussuren mukaan olennaista on sen muodostamien yksiköiden välinen riippuvuus: '"There are always larger units, composed of smaller units, with a relation of interdependence holding between both". Saussure kutsui syntagmaa joskus ketjuksi; F. Karlsson on käyttänyt siitä sanaa jono.
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
Lähikäsitteet: paradigma ja syntagmaattinen suhde