Tieteen termipankki
fi        ruumis; keho
sv       kropp
en      body
de      Körper
fr        corps
määritelmä
ajattelevan subjektin vastakohta, jonka olemus koostuu ulotteisuudesta
selite
René Descartes (1596-1650) erotti mielen ruumiista ja katsoi niiden olemusten koostuvan eri kvaliteeteista (ajattelu ja ulotteisuus). Ruumis on kuitenkin läheisessä suhteessa mieleen (esimerkiksi nälän tunne heijastuu myös mielessä). Descartes ei kuitenkaan pystynyt tyydyttävästi selittämään miten mieli vaikuttaa ruumiiseen ja ruumis mieleen, joka johti okkasionalistiseen teoriaan ja erilaisiin mieli-ruumis-parallelismeihin. Descartesin jälkeen on yleisesti tehty sama erottelu, ja hänen laillaan korostettu mieltä ajattelevana subjektina.
1900-luvun filosofiassa, erityisesti fenomenologiassa, ruumiillisuus on noussut uuden kiinnostuksen kohteeksi. Maurice Merleau-Ponty (1908-1961) painotti ruumiillisuuden roolia kokemuksessa ja katsoi, että maailma ei ole läsnä pääosin tietoisuuden kautta, vaan se avautuu meille ruumiin kautta. Merleau-Pontylle intersubjektiivisuus tarkoittaa ennen kaikkea ruumiidenvälisyyttä. Merleau-Pontyn innoittamana on syntynyt erilaisia tutkimusaloja, joissa ruumis on keskeisellä sijalla (esim. urheilun filosofia, tanssin filosofia). Myös feministisessä filosofiassa on korostettu ruumiillisuuden merkitystä Simone de Beauvoirin (1908-1986) teoksesta Toinen sukupuoli (1949) lähtien.
Luokitus:
  
filosofia, metafysiikka, mielenfilosofia
  
Lähde:
  
Tieteen termipankki 03.08.2023, Filosofia:ruumis
  
automaattisesti kootut käsitesuhteet
Hierarkkiset yläkäsitteet: mieli-ruumis-dualismi ja mieli-ruumis-parallelismi
Käsitteet samalla hierarkiatasolla: fenomenologia, mielen filosofia, mieli ja sielu
Lähikäsite: ruumiinfenomenologia