Tieteen termipankki
fi identiteetti
sv identitet
en identity
de Identität
fr identité
es idendidad
määritelmä
#kahdessa eri yhteydessä ilmenevien olioiden välinen suhde mikäli niiden kaikki ominaisuudet ovat samat
#jokaisen olion suhde itseensä
#laadullinen kuvaus siitä, mikä kyseinen olio on
#olion pysyminen samanlaisena ajankohdasta toiseen
#kahdessa eri yhteydessä ilmenevien olioiden välinen suhde mikäli niiden kaikki ominaisuudet ovat samat
#jokaisen olion suhde itseensä
#laadullinen kuvaus siitä, mikä kyseinen olio on
#olion pysyminen samanlaisena ajankohdasta toiseen
selite
G. W. Leibnizin periaatteen erottamattomien identiteetti (identitas indiscerniblium) mukaan (tunnetaan myös nimellä Leibnizin laki) kahdessa eri yhteydessä esiintyvien olioiden sanotaan olevan identtiset, jos ei voida löytää mitään niitä erottavaa piirrettä, ts. niillä on täsmälleen samat ominaisuudet tai piirteet. Tähän läheisesti liittyvän tai tästä johdetun määritelmän mukaan identiteetillä viitataan itseidentiteettiin, ts. suhteeseen, joka jokaisella oliolla on vain itseensä. Monesti identiteetillä viitataan myös laadullisempaan kuvaukseen siitä, mikä kyseinen olio on. Esimerkiksi ihmisyksilön identiteetti määritellään vastaamalla kysymykseen "kuka hän on", jolloin voidaan puhua persoonan identiteetistä. Lisäksi identiteetillä voidaan viitata olion pysymiseen samana yhdestä hetkestä toiseen. Olio voidaan tunnustaa samaksi olioksi joko tiettyjen pysyvien tunnusmerkkien (joita usein pidetään olemuksina) perusteella, vaikka monet muut piirteet muuttusivatkin ajan kuluessa, tai pelkän jatkuvuuden perusteella, jolloin mikään ajassa vakioina pysyvä ominaisuus tai piirre ei kiinnitä olion identiteettiä (identiteetti ajassa). Esimerkiksi biologisia lajeja yksilöiviä laji-identiteettejä pidetään nykyään tavallisimmin ei-essentiaalisina, vain perinnölliseen jatkuvuuteen ja keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuvina.
G. W. Leibnizin periaatteen erottamattomien identiteetti (identitas indiscerniblium) mukaan (tunnetaan myös nimellä Leibnizin laki) kahdessa eri yhteydessä esiintyvien olioiden sanotaan olevan identtiset, jos ei voida löytää mitään niitä erottavaa piirrettä, ts. niillä on täsmälleen samat ominaisuudet tai piirteet. Tähän läheisesti liittyvän tai tästä johdetun määritelmän mukaan identiteetillä viitataan itseidentiteettiin, ts. suhteeseen, joka jokaisella oliolla on vain itseensä. Monesti identiteetillä viitataan myös laadullisempaan kuvaukseen siitä, mikä kyseinen olio on. Esimerkiksi ihmisyksilön identiteetti määritellään vastaamalla kysymykseen "kuka hän on", jolloin voidaan puhua persoonan identiteetistä. Lisäksi identiteetillä voidaan viitata olion pysymiseen samana yhdestä hetkestä toiseen. Olio voidaan tunnustaa samaksi olioksi joko tiettyjen pysyvien tunnusmerkkien (joita usein pidetään olemuksina) perusteella, vaikka monet muut piirteet muuttusivatkin ajan kuluessa, tai pelkän jatkuvuuden perusteella, jolloin mikään ajassa vakioina pysyvä ominaisuus tai piirre ei kiinnitä olion identiteettiä (identiteetti ajassa). Esimerkiksi biologisia lajeja yksilöiviä laji-identiteettejä pidetään nykyään tavallisimmin ei-essentiaalisina, vain perinnölliseen jatkuvuuteen ja keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuvina.
huomautus
lat. identitas, idem=sama; kr. tautotes
lat. identitas, idem=sama; kr. tautotes
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
automaattisesti kootut käsitesuhteet
Hierarkkiset alakäsitteet: identtisten erottumattomuus ja persoonan identiteetti
Hierarkkiset alakäsitteet: identtisten erottumattomuus ja persoonan identiteetti
Koostumussuhteiset alakäsitteet: Leibnizin laki ja erottamattomien identiteetti