Tieteen termipankki
fi evidenssi
en evidence
de Evidenz
es evidencia
määritelmä
1. todistusaineisto eli jotakin uskomusta tukevat seikat
2. Brentanolla ja Husserlilla ilmeisyys tai itsestäänselvyys
1. todistusaineisto eli jotakin uskomusta tukevat seikat
2. Brentanolla ja Husserlilla ilmeisyys tai itsestäänselvyys
selite
Yleisessä mielessä evidenssi tarkoittaa uskomusta tukevia seikkoja. Tieteessä evidenssinä pidetään lähinnä havaintoja ja yleensä sillä viitataan nimenomaan väitettä tukevaan havaintoaineistoon, mutta periaatteessa myös esim. tietokonesimulaatioiden tulokset voivat toimia evidenssinä. Franz Brentanon (1838-1917) ja Edmund Husserlin (1859-1938) filosofioissa evidenssi ilmenee tietoisuudessa varmuutena jonkin asiantilan välttämättömyydestä ja se ylittää aistihavainnon rajat. Se on totuuden välitöntä kokemista, mutta se ei ole irrationaalinen psykologinen tila eikä sitä voida vahvistaa muilla keinoin.
Husserlille evidenssi on tietoisuuden viimeinen auktoriteetti ja se voidaan saavuttaa vasta pitkällisen ponnistelun seurauksena. Husserlin esimerkit itsensä oikeuttavista evidenteistä akteista ovat normaalit havaintoaktimme, esimerkiksi näkemisaktit (näen x:n). Evidenssiä voidaan saavuttaa kaikissa arkielämän tilanteissa kaikissa niissä kognitioissa, joissa objekti on annettu tyydyttävässä muodossa, "intuitiivisena täyteytenä" tai annettuna. Husserlin näkemys evidenssistä teoksessa Logische Untersuchungen (1900-1901) on sukua Descartesin pyrkimykselle muodostaa tiede selvien ja tarkkojen havaintojen ketjun kautta.
Yleisessä mielessä evidenssi tarkoittaa uskomusta tukevia seikkoja. Tieteessä evidenssinä pidetään lähinnä havaintoja ja yleensä sillä viitataan nimenomaan väitettä tukevaan havaintoaineistoon, mutta periaatteessa myös esim. tietokonesimulaatioiden tulokset voivat toimia evidenssinä. Franz Brentanon (1838-1917) ja Edmund Husserlin (1859-1938) filosofioissa evidenssi ilmenee tietoisuudessa varmuutena jonkin asiantilan välttämättömyydestä ja se ylittää aistihavainnon rajat. Se on totuuden välitöntä kokemista, mutta se ei ole irrationaalinen psykologinen tila eikä sitä voida vahvistaa muilla keinoin.
Husserlille evidenssi on tietoisuuden viimeinen auktoriteetti ja se voidaan saavuttaa vasta pitkällisen ponnistelun seurauksena. Husserlin esimerkit itsensä oikeuttavista evidenteistä akteista ovat normaalit havaintoaktimme, esimerkiksi näkemisaktit (näen x:n). Evidenssiä voidaan saavuttaa kaikissa arkielämän tilanteissa kaikissa niissä kognitioissa, joissa objekti on annettu tyydyttävässä muodossa, "intuitiivisena täyteytenä" tai annettuna. Husserlin näkemys evidenssistä teoksessa Logische Untersuchungen (1900-1901) on sukua Descartesin pyrkimykselle muodostaa tiede selvien ja tarkkojen havaintojen ketjun kautta.
Luokitus: |
| |||
Lähde: |
|
Lähikäsite: havainto