Tieteen termipankki
fi        a priori
määritelmä
kokemuksesta riippumaton tai kokemukseen perustumaton käsite tai käsitys
selite
Termi a priori voidaan jäljittää Aristoteleen toiseen analytiikkaan, jossa Aristoteleen mukaan toden arvostelman todistus tai välttämättömyys pitää olla johdettu tai perustua johonkin metafyysisesti perustavampiin tai paremmin tunnettuihin premisseihin.
1700-luvun modernissa filosofiassa termiä a priori käytettiin viittaamaan propositioihin ja olioihin, jotka ovat universaalisesti ja välttämättä päteviä ja täysin riippumattomia aistikokemuksesta. Sen vastakohdalla a posteriorilla puolestaan viitattiin havaittavista tosiasioista riippuvaisiin "kontingentteihin" totuuksiin ja olioihin.
Immanuel Kantilla a priori tarkoittaa kokemukseen perustumatonta tai kokemusta edeltävää. Kantin mukaan on olemassa a priori -intuitioita, a priori -käsitteitä ja a priori -periaatteita. Ajan ja avaruuden representaatiot ovat a priori -intuitioina empiiristen intuitioiden välttämätön edellytys ja puhtaan ymmärryksen kategoriat a priori -käsitteinä ajattelemisen, ts. tiedostuskyvyn ja arvostelmanmuodostuksen välttämättömiä edellytyksiä. Kaikkeen kokemukseen siis sisältyy välttämättä myös a priori -elementtejä. Geometrian lauseet ovat avaruutta koskevia a priori -periaatteita, ja Kantin toisessa analogiassa todistama kausaalilaki on esimerkki filosofisesta a priori -periaatteesta. A priori -periaatteen tuntomerkkinä Kant pitää yleisyyttä ja välttämättömyyttä. Sen sijaan a posteriori -representaatiot (käsitteet ja intuitiot) ovat kokemusperäisiä. A posteriori -lauseen totuus on ratkaistavissa vain havaintoon vetoamalla.
huomautus
lat. prior=aikaisempi, edellinen
Luokitus:
  
filosofia, filosofia, metafysiikka, tietoteoria
  
Lähde:
  
Tieteen termipankki 03.08.2023, Filosofia:a_priori
  
automaattisesti kootut käsitesuhteet
Käsitteet samalla hierarkiatasolla: synnynnäinen idea