Terminologiset sanastot
fi        opiskelija
sv       studerande n; > student (1) <korkeakouluopiskelija>
en      student (1)
määritelmä
oppija, joka opiskelee muun kuin esi- tai perusopetuksen piirissä
huomautus
Opiskelijoita ovat esimerkiksi lukiossa (1), toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulussa (1) ja vapaan sivistystyön piirissä opiskelevat henkilöt.
Myös perusopetuksen piirissä opiskelevia aikuisia kutsutaan opiskelijoiksi.
student: Ruotsin sana student viittaa korkeakouluopiskelijaan, mutta sitä käytetään myös muista opiskelijoista yhdyssanoissa.
Käsitteen tunnus: c227
Käsitekaaviot: Henkilön roolit oppimisessa/koulutuksessa, Opiskelijan rooleja ja Henkilöiden rooleja työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa ja rooleihin liittyviä käsitteitä.
Lähde:
  
Opetus- ja koulutussanasto (OKSA), 3. laitos (OKM, 2024:13) – PDF
  
automaattisesti kootut käsitesuhteet
Hierarkkinen yläkäsite: oppija
Käsitteet samalla hierarkiatasolla: hakeutuja, lapsi, oppilas, oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttänyt, väliaikaisesti keskeyttänyt, eronneeksi katsottu, opiskeluoikeudesta luopunut, opiskeluoikeuden menettänyt, koulutulokas, alumni, erityisen tuen päätöksen saanut oppilas, ylioppilas, oppivelvollinen ja hakija
Hierarkkiset alakäsitteet: väliaikaisesti keskeyttänyt, opiskeluoikeudesta luopunut, opiskeluoikeuden menettänyt, tutkinnon suorittaja, tutkinto-opiskelija, tilauskoulutusopiskelija, aineopiskelija, valmentavan koulutuksen opiskelija, erillisopiskelija, avoimen korkeakoulutuksen opiskelija, täydennysopiskelija, täydennyskoulutuksen opiskelija, siirto-opiskelija, ristiinopiskelija, väyläopiskelija, vaihto-opiskelija ja lukuvuosimaksuvelvollinen opiskelija
Koostumussuhteiset yläkäsitteet: vuosiluokka (2), luokka, vuosikurssi (2), opiskelijakunta (1), oppilaskunta ja ylioppilaskunta
Koostumussuhteinen vieruskäsite: oppilas