Sanastokeskus TSK:n Tietotekniikan termitalkoot -projektissa laaditaan suosituksia suomenkielisistä tietotekniikan termeistä. Suositusten takana on joukko tietotekniikan, kielen ja viestinnän ammattilaisia. Tietotekniikan termitalkoissa on suomen- ja englanninkielisiä termejä sekä suomenkielisiä määritelmiä ja käsitekaavioita.
Tietotekniikan termitalkoot julkaistaan Sanastokeskuksen verkkosivustolla, ja sanasto päivitetään TEPAan kerran vuodessa. Tuoreimmat termisuositukset saa täten Tietotekniikan termitalkoiden omilta sivuilta.
Sanastokeskus TSK:n koordinoima pankki- ja rahoitusalan sanastohanke julkaisee alan sanastoaineistoa yleiseen käyttöön. Julkaistut suositukset ovat syntyneet Sanastokeskuksen sekä useiden pankki- ja rahoitusalan asiantuntijoiden yhteistyönä. Pankki- ja rahoitusalan termipankki on avattu helmikuussa 2002. Se sisältää termistöä, käsitteiden määritelmiä ja kuvauksia sekä käsitekaavioita suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Käsiteanalyysin lähtökohtana on ensisijaisesti Suomen järjestelmä ja toissijaisesti pohjoismaiset ja eurooppalaiset järjestelmät.
Pankki- ja rahoitussanasto julkaistaan Sanastokeskuksen verkkosivustolla, ja sanasto päivitetään TEPAan kerran vuodessa. Tuoreimmat termisuositukset kannattaa siis etsiä Pankki- ja rahoitussanaston omilta sivuilta.
Sanastokeskus ja Maanmittauslaitos aloittivat alkuvuonna 2021 sanastotyön osana julkisen hallinnon osoitteisiin liittyvän valtakunnallisen osoitetietojärjestelmän kehittämistä. Työn tavoitteena oli määritellä osoitetietojärjestelmään liittyviä käsitteitä, valita suositeltavat suomenkieliset termit ja selkeyttää termien käyttöä. Sanaston tavoitteena on myös edistää julkisen hallinnon semanttista yhteentoimivuutta.
Sanasto sisältää 21 osoitetietojärjestelmän kannalta keskeistä käsitettä, ja se keskittyy osoitteen syntyyn, rakenteeseen ja sijaintiin liittyviin käsitteisiin. Käsitteiden tiedot esitetään sanastossa termitietueina ja käsitekaavioina. Käsitteiden sisältö kuvataan määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan käsitekaavioiden avulla. Suomenkielisistä termeistä annetaan suositukset. Sanasto sisältää myös ruotsin- ja englanninkieliset vastineet.
Sanastotyöryhmässä olivat mukana myös Digi- ja väestötietovirasto, Helsingin kaupunki, Posti ja ympäristöministeriö. Sanastotyön rahoitti Maanmittauslaitos.
© Sanastokeskus ry, 2021
ISBN 978-951-48-0274-4 (PDF, Maanmittauslaitos)
Sanastokeskus teki vuosina 2011–2018 Patentti- ja rekisterihallitukselle sanastotyötä, jonka tavoitteena oli yhtenäistää käsitteiden käyttöä PRH:n sisällä sekä luoda edellytyksiä PRH:n ja sen yhteistyökumppaneiden tietojärjestelmien semanttiselle yhteentoimivuudelle.
PRH:n sanastoa kartutettiin vähitellen ja julkaistuun sanastoon kertyi yhteensä noin 250 käsitettä, joille annettiin termit ja käsitekuvaukset suomeksi ja termivastineet ruotsiksi ja englanniksi. Sanastoon sisältyy esimerkiksi PRH:n rekistereihin, teollisoikeuksiin ja tilintarkastusvalvontaan liittyviä käsitteitä.
© Patentti- ja rekisterihallitus, 2018
ISBN 978-951-53-3735-1 (PDF, PRH)
Turvallisuuskomitean sihteeristö ja Huoltovarmuuskeskus käynnistivät Sanastokeskus TSK:n kanssa toukokuussa 2017 sanastoprojektin, joka oli osa Suomen kansallisen kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoa. Projektissa laadittiin Kyberturvallisuuden sanasto (TSK 52), joka selvittää keskeisten kyberturvallisuuteen liittyvien käsitteiden sisällöt ja antaa suositukset suomenkielisestä termistöstä.
Kyberturvallisuuden sanaston tavoitteena on selventää käsitteitä, yhdenmukaistaa termejä ja antaa luotettavia vieraskielisiä vastineita suomen kielen käsitteille ja siten helpottaa alalla työskentelevien tai muuten kyberturvallisuuden kanssa tekemisiin tulevien työtä. Sanasto on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi opetustoiminnassa, käytännön varautumistyössä ja kansainvälisen yhteistyön tukena.
Kyberturvallisuuden sanastoon on koottu noin 70 aihepiiriin kuuluvaa käsitettä. Koska kyberturvallisuuteen liittyy tiiviisti tietoturva, sanastoon on sisällytetty myös kyberturvallisuuden kannalta olennaisia tietoturvakäsitteitä. Niiden lisäksi sanastossa määritellään muun muassa kyberuhkiin liittyviä käsitteitä sekä keskeisiä alan kotimaisia toimijoita. Käsitteille annetaan suositettavat termit ja määritelmät suomeksi, ja käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan käsitekaavioiden avulla. Lisäksi termeille annetaan ruotsin- ja englanninkieliset vastineet.
Kyberturvallisuuden sanasto on toteutettu yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa. Sanastotyötä on ohjannut Turvallisuuskomitean sihteeristö ja sen rahoituksesta on vastannut Huoltovarmuuskeskus.
© Sanastokeskus TSK ry, 2018 Kustantaja: Huoltovarmuuskeskus. ISBN 978-952-5608-49-6 (PDF, Huoltovarmuuskeskus)
Vuonna 2014 julkaistua Geoinformatiikan sanaston kolmatta laitosta (TSK 45) on täydennetty ja päivitetty. Sanastoon on lisätty paikkatietoanalyysiin, teemakarttaan ja julkisen hallinnon paikkatiedon viitearkkitehtuuriin liittyvää käsitteistöä. Päivitykset puolestaan koskevat Geoinformatiikan sanaston aiemmissa laitoksissa julkaistujen käsitteiden tietoja yleisesti. Sanastosta on myös karsittu pois erityisesti geodesiaan liittyvää käsitteistöä, sillä geodesian käsitteitä on tarkoitus julkaista erillisessä sanastossa.
Geoinformatiikan sanaston neljännessä laitoksessa esitetään termitietueina ja käsitekaavioina noin 300:n paikkatietoon ja geoinformatiikkaan kuuluvan käsitteen tiedot. Käsitteiden sisältö kuvataan määritelmien ja niitä täydentävien lisätietojen avulla. Suomenkielisistä termeistä annetaan suositukset, ja termeille annetaan vastineet ruotsin ja englannin kielillä. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan käsitekaavioiden avulla.
Geoinformatiikan sanaston neljäs laitos on tarkoitettu työvälineeksi erityisesti kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehittämiseen ja hyödyntämiseen, paikkatietostrategian toteuttamiseen sekä paikkatietoalan kouluttamiseen osallistuville organisaatioille ja henkilöille niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Yleisemmin sanastosta toivotaan olevan hyötyä kaikille geoinformatiikan ammattikielen käyttäjille ja käsitteiden määritelmiä tarvitseville eli alan ammattilaisten lisäksi muun muassa tietojärjestelmien kehittäjille, tiedottajille, toimittajille ja kääntäjille. Sanastolla pyritään myös edistämään julkisen hallinnon tietojen yhteentoimivuutta.
Sanaston neljättä laitosta työstäneisiin työryhmiin kuului edustajia Sanastokeskuksen ja Maanmittauslaitoksen lisäksi mm. Helsingin kaupungilta ja Tilastokeskuksesta. Sanastotyön rahoitti Maanmittauslaitos.
© Sanastokeskus TSK ry, 2018
Kustantaja: Maanmittauslaitos. ISBN 978-952-313-762-2 (Maanmittauslaitos, PDF)
Sanastokeskus päivitti Turvallisuuskomitean toimeksiannosta vuonna 2014 valmistunutta Kokonaisturvallisuuden sanastoa yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Sanaston sisältöä täydennettiin ja päivitettiin hieman ja käsitejärjestelmäkaaviot muunnettiin UML-muotoisiksi (Unified Modeling Language). Sanaston muokkaaminen oli tarpeen muun muassa Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivittämisen vuoksi. Uusi strategia julkaistiin marraskuussa 2017, ja sanaston toinen laitos, TSK 50, valmistui joulukuussa 2017.
Päivitetyssä Kokonaisturvallisuuden sanastossa on noin 190 käsitettä. Termit ja käsitekuvaukset ovat suomeksi ja vastineet ruotsiksi ja englanniksi. Sanastossa on määritelty muun muassa yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin, huoltovarmuuteen, varautumiseen, uhkiin ja häiriötilanteiden hallintaan liittyviä käsitteitä.
Kokonaisturvallisuuden sanaston päivitys toteutettiin laajassa yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa. Sanastotyötä ohjasi Turvallisuuskomitea, ja sen rahoituksesta vastasi puolustusministeriö.
© Sanastokeskus TSK ry
Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry, 2017. ISBN 978-952-9794-36-2 (PDF)
Mobiilisanasto – Matkaviestinsanaston (TSK 29) täydennysosa on nimensä mukaisesti laadittu täydentämään vuonna 2001 julkaistua Matkaviestinsanastoa. Uudelle sanastolle oli tarvetta, koska Matkaviestinsanaston julkaisemisen jälkeen käytössä oleva tekniikka on uudistunut huomattavasti ja käyttäjien ulottuville on tullut runsaasti sekä uusia laitteita että palveluita. Aloite uuden sanaston laatimiseksi tuli Viestintäviraston Terminologia-työryhmältä.
Mobiilisanasto sisältää 45 käsitettä, joiden sisältö on kuvattu määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla. Käsitteille on annettu suomenkieliset termisuositukset ja niiden lisäksi mahdolliset synonyymit ja hylättävät termit. Suomenkielisten termien vastineet on annettu ruotsiksi ja englanniksi. Käsitteiden välisiä suhteita on havainnollistettu käsitekaavioilla, joiden toivotaan antavan lukijalle paremman kokonaiskuvan kustakin aihealueesta. Sanastossa määritellään ensisijaisesti mobiilitekniikkaan, -palveluihin ja laitteisiin liittyviä käsitteitä.
Mobiilisanaston ensisijaisena kohderyhmänä ovat mobiililaitteiden ja -palveluiden tarjoajat sekä peruskäyttäjät, joiden välistä viestintää sanasto helpottaa. Lisäksi sanasto tukee kuluttajien tiedonhankintaa ja helpottaa laitteiden ja palveluiden vertailua. Käsitteitä valitessa on kuitenkin otettu huomioon myös alan ammattikielen käyttäjät eli alan ammattilaisten lisäksi muun muassa toimittajat, kääntäjät ja tiedottajat.
Sanastohankkeen rahoittivat DNA Oy, Elisa Oyj, Telealan edistämissäätiö TAES, TeliaSonera Finland Oyj sekä Viestintävirasto. Mobiilisanaston laatineessa työryhmässä olivat edustettuina Finnet-liitto ry, TeliaSonera Finland Oyj, DNA Oy ja Viestintävirasto. Työryhmään kuului myös kaksi Sanastokeskuksen terminologia.
©Sanastokeskus TSK ry
Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry, 2015. ISBN 978-952-9794-35-5 (PDF)
Laajakaistasanasto sisältää 60 käsitettä, jotka liittyvät laajakaistayhteyksiin ja -palveluihin, päätelaitteisiin ja muihin tietoliikenneverkon laitteisiin sekä tietoturvaan. Esimerkkejä sanaston käsitteistä ovat Ethernet-yhteys, taloyhtiöliittymä, valokuitupäätelaite, DSL-modeemi ja virustorjuntaohjelma. Käsitteille on annettu suomenkieliset termisuositukset, ja käsitteet on määritelty suomeksi. Lisäksi sanastossa on termien ruotsin- ja englanninkieliset vastineet.
Sanasto on suunnattu laajakaistapalvelujen käyttäjille, palveluiden tuottajille sekä tiedottajille, toimittajille ja kääntäjille. Sanaston toivotaan selkeyttävän ja yhdenmukaistavan laajakaistapalveluita käsittelevää viestintää.
Aloitteen Laajakaistasanaston laatimisesta teki Viestintävirasto. Sanastoa laadittiin kevään 2011 ajan Tietotekniikan termitalkoissa ja sen jälkeen erillisprojektina. Erillisprojektin työryhmässä olivat edustettuina DNA Oy, FiCom ry, Finnet-liitto ry, Nokia Oyj, TeliaSonera Finland ja Viestintävirasto. Lisäksi työhön osallistui kieliasiantuntijoita ja 23 lausunnonantajatahoa. Hankkeen rahoittivat Elisa Oyj, liikenne- ja viestintäministeriö, TeliaSonera Finland Oyj ja Viestintävirasto.
Laajakaistasanasto valmistui maaliskuussa 2012.
Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry, 2012. ISBN 978-952-9794-31-7 (PDF)
Sosiaalisen median sanasto sisältää 62 käsitettä, jotka liittyvät sosiaaliseen mediaan ilmiönä sekä sosiaalisen median palveluihin, sisältöihin ja tietoteknisiin ratkaisuihin. Esimerkkejä sanaston käsitteistä ovat joukkouttaminen, parviäly, uutisnosto, ystäväpyyntö, avainsanapilvi, Ajax ja mainejärjestelmä. Käsitteille on annettu suomenkieliset termisuositukset, ja käsitteet on määritelty suomeksi. Lisäksi sanastossa on termien ruotsin- ja englanninkieliset vastineet.
Sanasto on suunnattu sosiaalisen median käyttäjille, sisällön ja palveluiden tuottajille sekä tiedottajille, toimittajille ja kääntäjille. Sanaston toivotaan vakiinnuttavan termien käyttöä sekä selkeyttävän ja yhdenmukaistavan sosiaalista mediaa käsittelevää viestintää.
Aloitteen Sosiaalisen median sanaston laatimisesta teki Viestintävirasto. Sanasto laadittiin Sanastokeskus TSK:n vetämässä työryhmässä, jossa olivat edustettuina DNA, Elisa, Eniro Finland, Finnet-liitto, Nokia, SW Television Oy / Welho, TeliaSonera, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ja Viestintävirasto. Lisäksi työhön osallistui muita aihepiirin ja kielen asiantuntijoita sekä yli 30 lausunnonantajatahoa.
Sosiaalisen median sanasto valmistui toukokuussa 2010. Sosiaalisen median sanastolle on perustettu myös Facebook-sivu, jonka kautta sanastosta voi antaa palautetta.
Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry, 2010. ISBN 978-952-9794-26-3 (PDF).
Vuonna 2007 ilmestyneestä Varautumisen ja väestönsuojelun sanastosta (TSK 38) on tehty uusi, päivitetty painos, jossa määritelmät ja huomautukset sekä alkutekstit on käännetty ruotsiksi. Myös käsitekaaviot on esitetty sekä suomeksi että ruotsiksi.
Varautumisen ja väestönsuojelun sanaston tavoitteena on selventää alan käsitteitä, yhdenmukaistaa termejä ja antaa luotettavia vieraskielisiä vastineita suomen käsitteille, ja siten helpottaa alalla työskentelevien tai muuten sen kanssa tekemisiin joutuvien työtä. Sanaston laajuus on reilut 240 käsitettä. Lisäksi siinä on parikymmentä käsitekaavioita ja kymmenisen kuvaa. Käsitteille annetaan suomenkieliset termisuositukset sekä ruotsin-, englannin- ja saksankieliset vastineet. Sanastoa on mahdollista käyttää hyväksi esimerkiksi alan opetustyössä ja kansainvälisissä yhteyksissä. Uusi ruotsinkielinen versio palvelee paitsi ruotsinkielistä väestönosaamme myös pohjoismaista varautumisyhteistyötä.
Sanaston aihealue on hyvin laaja, sillä varautuminen koskettaa koko yhteiskuntaa. Aiheina ovat uhkat ja riskienhallinta, normaali- ja poikkeusolot, valmius ja siihen liittyvät suunnitelmat, toimivaltuudet ja velvollisuudet, huoltovarmuus, väestönsuojelu ja evakuointi, hoito ja suojaus, säteily, sotilaallinen maanpuolustus, johtaminen sekä organisaatiot ja nimikkeet. Sanastossa pyritään antamaan yleiskuva varautumisesta ja väestönsuojelusta, ja kultakin osa-alueelta on valittu mukaan keskeisimmät käsitteet.
Ensimmäisen Varautumisen ja väestönsuojelun sanaston painoksen julkaisemiseen johtanut hanke käynnistettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) aloitteen pohjalta, ja SPEK myös koordinoi sanastohanketta. Sanastokeskus TSK puolestaan vastasi terminologisesta työstä. Hankkeessa oli SPEKin ja Sanastokeskuksen lisäksi mukana laaja joukko alan keskeisimpiä toimijoita: Etelä-Suomen lääninhallitus, Helsingin pelastuslaitos, Huoltovarmuuskeskus, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Kymenlaakson pelastuslaitos, Lapin lääninhallitus, Pelastusopisto, Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos, sisäasiainministeriö, Suomen Palopäällystöliitto ja Säteilyturvakeskus. Rahoitusta sanastotyölle saatiin Jenny ja Antti Wihurin rahastosta, Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY), sisäasiainministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, SPEKiltä ja Väestönsuojelusäätiöltä. Ruotsin käännöstyön rahoittivat RAY ja SPEK.
Varautumisen ja väestönsuojelun sanaston uusittu painos valmistui heinäkuussa 2009. Sanasto on julkaistu SPEKin kustantamana kirjana, ja sitä voi tilata suoraan kustantajalta. Kirjan mukana tulee CD-ROM-versio sanastosta.
Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry, 2009. Kustantaja: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Myynti: SPEK. ISBN 978-951-797-320-5 (nid.)
Internetpuhelusanasto (TSK 37) määrittelee suomeksi noin 80 internetpuheluihin liittyvää käsitettä ja antaa suositukset suomenkielisistä termeistä. Termeille on annettu vastineet ruotsin ja englannin kielellä. Käsitteitä on lisäksi havainnollistettu käsitekaavioiden avulla.
Sanaston kohderyhmänä ovat kuluttajat. Tavoitteena on kattaa se sanasto, johon kuluttaja törmää hankkiessaan laitteita ja palveluja internetpuhelujen soittamista varten. Käsitteiden määrittelyssä on pyritty välttämään teknisiä yksityiskohtia ja nostamaan esiin kuluttajan kannalta oleellisin tieto.
Kuluttajien lisäksi sanastosta toivotaan olevan hyötyä myös kääntäjille, toimittajille ja tiedottajille. Sanaston tavoitteena on yhtenäistää ja helpottaa internetpuheluja käsittelevää viestintää.
Internetpuhelusanastohanke käynnistettiin syksyllä 2006 Viestintäviraston Terminologia-työryhmän aloitteesta. Sanasto laadittiin Sanastokeskuksen vetämässä työryhmässä, johon kuuluivat Finnet-liitto ry, Kuluttajavirasto, liikenne- ja viestintäministeriö, Nokia, SW Television / Welho, TeliaSonera Finland Oyj ja Viestintävirasto. Hankkeen rahoittivat Finnet-liitto ry, Kuluttajavirasto, liikenne- ja viestintävirasto, SW Television Oy / Welho, TeliaSonera Finland Oyj ja Viestintävirasto.
Sanasto valmistui kesäkuussa 2007.
Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry. ISBN 978-952-9794-25-6 (PDF).
Terminologian sanasto (TSK 36) on Nordtermin Terminologins terminologi på nordiska -sanaston (Nordterm 13) suomalainen versio. Sanasto pohjautuu Nordtermin vuonna 1989 valmistuneeseen Terminologins terminologi -sanastoon, ja sen valmistelussa hyödynnettiin tausta-aineistona myös kansainvälisen standardisoimisjärjestön ISOn terminologiakomitean (TC 37) vuonna 2000 julkaistua sanastostandardia ISO 1087-1 Terminology work - Vocabulary - Part 1: Theory and application.
Sanastoon koottiin lähes 80 terminologiaan ja sanastotyöhön liittyvää käsitettä. Sanaston suomalaisessa versiossa käsitteet on esitetty suomen- ja ruotsinkielisinä termeineen, määritelmineen ja huomautuksineen sekä englannin- ja ranskankielisine termivastineineen. Termitietueiden lisäksi käsitteet on esitetty suomenkielisissä käsitejärjestelmäkaavioissa.
Sanasto syntyi pohjoismaisena yhteistyönä, jota koordinoi Terminologicentrum TNC Ruotsista. Sanastokeskus TSK vastasi työn koordinoinnista Suomessa ja huolehti sanaston suomalaisen version julkaisemisesta.
Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry. ISBN 952-9794-24-X (PDF).
Uusi Työsuojelusanasto on julkaistu syyskuussa 2006. Sanasto sisältää 465 työsuojelualan käsitettä määritelmineen ja niitä täydentävine huomautuksineen. Käsitteille on annettu suositukset suomenkielisestä ammattitermistöstä sekä vastineet ruotsin, englannin, saksan ja ranskan kielellä. Määritelmät ja niitä täydentävät huomautukset on käännetty ruotsiksi. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan kaavioiden avulla.
Sanasto pohjautuu vuonna 1985 julkaistuun Työsuojelusanastoon (TSK 7), jota on ajanmukaistettu lisäämällä uusia käsitteitä ja uudistamalla sanaston jäsentelyä. Työsuojelusanasto on suunnattu ensisijaisesti työsuojelun ammattilaisille ja muille työsuojelutehtävissä toimiville henkilöille, kuten työsuojeluvaltuutetuille, työsuojelupäälliköille ja työterveyshuollon henkilöstölle. Sanastoa voivat hyödyntää myös muut alan ammattikieltä käyttävät, kuten tiedottajat, toimittajat ja kääntäjät.
Työsuojelusanasto on laadittu työryhmässä, johon kuului alan asiantuntijoita sosiaali- ja terveysministeriöstä, Työterveyslaitoksesta, Työturvallisuuskeskuksesta, Uudenmaan työsuojelupiiristä sekä VTT:ltä. Terminologisen työn rahoittivat Työsuojelurahasto ja Svenska kulturfonden. Sanastoprojektia johti Sanastokeskus TSK, joka vastasi myös projektin käytännön toteutuksesta ja terminologisesta asiantuntemuksesta.
Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry, 2006. Kustantaja: Työterveyslaitos. ISBN 951-802-698-X.
Kolmikielinen Digi-tv-sanasto määrittelee lähes sata digi-tv-käsitettä ja antaa suositukset suomenkielisistä termeistä. Termeille on annettu vastineet ruotsin ja englannin kielellä ja määritelmät ja lisätietoa tarjoavat huomautukset on käännetty ruotsiksi ja englanniksi. Käsitteitä on lisäksi havainnollistettu kuvien ja suomenkielisten käsitekaavioiden avulla, joiden toivotaan antavan lukijalle kokonaiskuvan sanaston kustakin aihealueesta.
Sanastoon on pyritty valitsemaan keskeisimmät tiedotusvälineissä ja laitteiden käyttöoppaissa esiintyvät käsitteet, ja niiden määrittelyssä on pyritty välttämään teknisiä yksityiskohtia. Sanastolla pyritään helpottamaan digitaaliseen televisioon liittyvää viestintää selventämällä käsitteitä ja vierasperäisiä termejä. Sanaston tavoitteena on myös vakiinnuttaa suomenkielisen termistön käyttöä ja antaa luotettavia vieraskielisiä vastineita suomen käsitteille. Sanaston kohderyhmänä ovat kaikki digi-tv:n peruskäyttäjät televisionkatselijoista toimittajiin ja kääntäjiin.
Sanasto laadittiin TSK:n vetämässä työryhmässä, johon kuuluivat Digita, FinnSat, Kuluttajatutkimuskeskus, Kuluttajavirasto & Kuluttaja-asiamies, Nokia, Suomen Kaapelitelevisioliitto, SW Television / Welho, Tampereen Tietoverkko, Viestintävirasto ja Yleisradio.
Sanasto valmistui elokuussa 2006, tasan vuosi ennen siirtymistä analogisesta televisiosta digitaaliseen.
Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry. ISBN 952-9794-22-3 (PDF).
Palo- ja pelastussanaston tavoitteena on selventää alan käsitteitä, yhdenmukaistaa termejä ja antaa luotettavia vieraskielisiä vastineita suomen käsitteille, ja siten helpottaa palo- ja pelastusalalla työskentelevien tai muuten sen kanssa tekemisiin joutuvien työtä. Sanaston laajuus on reilut 700 käsitettä. Lisäksi siinä on kymmeniä käsitekaavioita ja kuvia. Käsitteille annetaan suomenkieliset termisuositukset sekä ruotsin-, englannin-, saksan- ja venäjänkieliset vastineet. Sanastoa on mahdollista käyttää hyväksi esimerkiksi alan opetustyössä ja kansainvälisissä yhteyksissä.
Kahdenkymmenen vuoden aikana ehtii tulla paljon uutta, muun muassa säädöksiä on muutettu ja palokalusto on kehittynyt, joten sanaston päivityksen tarve oli ilmeinen. Rahoitusta hankkeelle saatiin Palosuojelurahastosta, Palonehkäisyn erikoisrahastosta, sisäasiainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, Hätäkeskuslaitokselta ja Rakennusteollisuus RT:ltä.
Sanasto laadittiin Sanastokeskus TSK:n vetämässä työryhmässä, jossa rahoittajien lisäksi olivat edustettuina Finlands svenska brand- och räddningsförbund, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Pelastusopisto, Suomen Palopäällystöliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Turvatekniikan keskus, Vakuutusyhtiöiden keskusliitto ja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka.
Palo- ja pelastussanasto valmistui kevättalvella 2006. Sanasto on julkaistu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Palopäällystöliiton yhdessä kustantamana kirjana, ja sitä voi tilata suoraan kustantajilta.
Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry. Kustantajat: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja Suomen Palopäällystöliitto. ISBN 951-797-215-6.
Tiiviin tietoturvasanaston tavoitteena on helpottaa tietoturvakäsitteistön omaksumista ja käyttöä. Sanastossa määritellään noin 80 tietoturvaan liittyvää keskeistä käsitettä ja esitellään muutamia keskeisiä kotimaisia tietoturva-alan organisaatioita. Käsitteille annetaan suomenkieliset termisuositukset sekä ruotsin- ja englanninkieliset termivastineet. Sanasto soveltuu esimerkiksi tietotekniikan peruskäyttäjille ja heidän kanssaan viestiville sekä tiedottajille, toimittajille ja kääntäjille.
Sanasto laadittiin Sanastokeskus TSK:n vetämässä työryhmässä, johon kuului asiantuntijaedustajat Elisa Oyj:stä, TeliaSonera Finland Oyj:stä, Viestintävirastosta, Finnet-liitto ry:stä, F-Securesta ja liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Tiivis tietoturvasanasto valmistui syksyllä 2004. Sanasto on julkaistu Taloustieto Oy:n kustantamana kirjana.
Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry. Kustantaja: Taloustieto Oy. ISBN 951-628-412-4.
Henkilökohtaisen navigoinnin NAVI-ohjelman johtoryhmä päätti keväällä 2001 Tekniikan Sanastokeskuksen kanssa perustaa hankkeen Paikannussanaston laatimiseksi. Hankkeen tuloksena valmistui kesäkuussa 2002 Paikannussanasto (TSK 30). Paikannussanasto käsittelee pääasiassa paikannukseen ja henkilökohtaisen navigointiin liittyviä peruskäsitteitä. Paikannuksen eri aloista on käsitelty muun muassa paikannusjärjestelmiä ja -menetelmiä, paikantamiseen liittyviä palveluja ja erilaisia paikannuslaitteita. Käsitteet on sanastossa pyritty kuvaamaan määritelmien ja huomautuksiin sisältyvien esimerkkien avulla. Sanastoon on koottu termitietueina ja käsitekaavioina tiedot noin sadasta aihealueeseen liittyvästä käsitteestä. Lisäksi on kerrottu lyhyesti, mitä noin kymmenen paikannukseen liittyvää lyhennettä tarkoittaa. Suomenkielisten termien vastineet on annettu ruotsiksi ja englanniksi. Sanasto on tarkoitettu alan ammattikielen käyttäjille eli paikannuksen ammattilaisten lisäksi muun muassa tiedottajille, toimittajille ja kääntäjille.
Paikannussanasto valmistui kesäkuussa 2002. Sanasto on julkaistu myös kirjana. Kirjaa voi tilata Sanastokeskuksesta 10 euron hintaan.
Kustantaja: Tekniikan Sanastokeskus, 2002. ISBN 952-9794-16-9.
Syksyllä 1999 joukko telealan organisaatioita käynnisti yhdessä Tekniikan Sanastokeskuksen kanssa hankkeen vanhan Matkaviestinsanaston (TSK 19) saattamiseksi ajan tasalle. Hankkeen tuloksena syntyi uusi Matkaviestinsanasto (TSK 29), joka ilmestyi marraskuussa 2001.
Matkaviestinsanastoon on koottu termitietueina ja käsitekaavioina tiedot yli 300:sta aihealueeseen liittyvästä käsitteestä. Lisäksi on kuvattu lyhyesti noin 50 telealan järjestelmää ja organisaatiota. Suomenkielisten termien vastineet on annettu ruotsiksi ja englanniksi. Määritelmät ja niitä täydentävät huomautukset on käännetty sekä ruotsiksi että englanniksi. Matkaviestinsanasto on julkaistu sekä kirjana että CD-ROM-versiona.
Kustantaja: Finnet Focus, 2001. ISBN 952-9794-13-4 tai 951-96626-5-0.
Tekniikan Sanastokeskus käynnisti multimediasanastoprojektin Telehallintokeskuksen Terminologia-työryhmä aloitteesta keväällä 1997. Sanaston avulla oli määrä selvittää multimedia-aiheeseen liittyvät peruskäsitteet.
Sanastoon laadinnan päälähtökohtana oli selvittää, mitä multimedia oikeastaan on. Tätä lainasanaa käytetään paljon, mutta valitettavan usein täsmentämättä, viitataanko sillä tietynlaiseen tietoliikenteeseen, palveluun, järjestelmään, tallennusvälineeseen, aineistoon vai johonkin muuhun. Kaikki edellä mainitut voivat kyllä liittyä multimediaan, mutta tarkkaan ottaen niissä on kyse eri käsitteistä, joilla on omat ominaispiirteensä. Käsitteiden väliset erot paljastuvat täsmällisten määritelmien avulla, ja kullekin käsitteelle voidaan lopuksi valita mahdollisimman kuvaava termi. Täsmällisiä termejä käyttämällä taas voidaan selkeyttää viestintää etenkin silloin, kun pelkkä multimedia olisi ilmauksena liian epätarkka.
Multimediasanasto käsittelee aihettaan erityisesti tietotekniikan ja viestinnän yhtymäkohtana eikä sisällä näiden alojen muuta käsitteistöä. Sanaston käyttäjältä ei vaadita erityisiä ennakkotietoja, vaan aiheeseen voi tutustua sanaston avulla. Multimediasanaston käsitteiden määrä on rajallinen muun muassa siksi, että sanaston nopeaa valmistumista pidettiin tärkeänä; sanasto esittää termitietueina ja käsitekaavioina tiedot noin 80 alan käsitteestä. Suomenkielisten termien ja määritelmien lisäksi sanastossa annetaan termivastineet ruotsiksi ja englanniksi.
Multimediasanaston laatineeseen työryhmään kuuluivat TSK:n terminologi Katri Seppälä ja kymmenen asiantuntijaa multimedia-alalla toimivista yrityksistä ja valtion toimielimistä. Sanastoluonnoksesta saatiin lisäksi palautetta työryhmän ulkopuolisilta asiantuntijoilta joulukuussa 1997 järjestetyn lausuntokierroksen avulla. Sanaston laatimiseen tarvittavan terminologisen työn rahoittivat Helsinki Media. Helsingin Puhelin Oyj, Nokia Mobile Phones, Nokia Telecommunications, Sonera Oy (aik. Telecom Finland Oy), Telehallintokeskus ja Yleisradio.
Kustantaja: Helsinki Media Erikoislehdet, 1998. ISBN 952-9794-11-8 tai 951-832-047-0.
Ympäristösanasto on ensimmäinen suomalainen järjestelmälliseen käsiteanalyysiin perustuva ympäristöalan sanasto. Sen noin 300 hakusana-artikkelia sisältää kaikkiaan yli 400 käsitteen suomenkieliset kuvaukset. Suomenkielisten termien vastineet on annettu ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Sanasto sopii hakuteokseksi ja tietolähteeksi kaikille, jotka työssään, opinnoissaan tai harrastuksissaan ovat tekemisissä ympäristöasioiden kanssa.
Kustantaja: Gummerus Kustannus Oy, 1998. ISBN 952-9794-10-X tai 951-20-5288-1.
Joukko telealalla toimivia organisaatioita käynnisti yhdessä Tekniikan Sanastokeskuksen kanssa alkuvuodesta 1996 hankkeen Telepalvelusanaston laatimiseksi. Sanaston on tarkoitus täydentää ja päivittää vuonna 1991 julkaistua Telesanastoa.
Sanaston laatiminen on nopeasti kehittyvälle telealalle keino pitää huolta termistöstään ja näin selkeyttää alan viestintää. Mukaan otettiin sekä alan peruskäsitteitä että uusia palveluja. Uusista kansainvälisesti standardoiduista palveluista sanastoon valittiin sellaisia, jotka jo nykyään tai todennäköisesti lähitulevaisuudessa ovat myös suomalaisten käytettävissä. Sanaston suomalainen lähtökohta näkyy myös siinä, että esimerkiksi telealan yritystyyppien (telepalveluyritys, televerkkoyritys) määrittelyssä otettiin huomioon valmisteilla oleva Suomen Telemarkkinalaki. Erikoisalan asema taas painottui niin, että joukko maksuihin liittyviä käsitteitä kuten laskenta, laskutus ja tariffi, määriteltiin nimenomaan telealan lähtökohdista, vaikkakin käsitteet ovat käytössä myös muilla aloilla. Kuten nimenkin perusteella voidaan päätellä, sanastossa käsitellään pääasiassa erilaisia palveluja. Telealalla samalla termillä viitataan kuitenkin usein sekä palveluun että toiminteeseen eli tekniseen valmiuteen, jota hyödynnetään palvelun toteuttamisessa tai käytössä, joten pelkän termin perusteella ei aina ole mahdollista päätellä, kummastako on kyse.
Koska teleala sivuaa jokapäiväistä elämäämme, käsitteet on sanastossa pyritty kuvaamaan siten, että myös palvelujen käyttäjät voisivat määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla tutustua tämän erikoisalan käsitteisiin. Sanasto on siis ensisijaisesti suunnattu sellaisille käyttäjille, joilla ei ole laajaa telealan tuntemusta, mutta se sopii myös asiantuntijoiden ja maallikoiden välisen viestinnän tueksi. Sanastoon on koottu termitietueina ja käsitekaavioina tiedot noin 160:stä telealan käsitteestä. Suomenkielisten termien ja määritelmien ohella termivastineet on annettu ruotsiksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja viroksi.
Kustantaja: Finnet-liitto ry, 1997. ISBN 952-9794-08-8 tai 951-96626-4-2.
SDH (synkroninen digitaalinen hierarkia) on yksi 1990-luvun uusista tiedonsiirtotekniikoista. Joukko telealan asiantuntijoita laati Tekniikan Sanastokeskuksen kanssa SDH-sanaston, jossa määritellään suomeksi ja englanniksi noin 80 keskeistä SDH-tekniikan käsitettä. Termivastineet annetaan myös saksaksi ja ranskaksi. SDH-sanasto on tarkoitettu ensisijaisesti tietotekniikan asiantuntijoille ja heidän asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen.
Kustantaja: Puhelinlaitosten Liitto r.y. (nyk. FINNET-liitto), 1995. ISBN 951-96626-3-4 tai 952-9794-07-X.
Liikenneministeriön asettaman työryhmän ja Tekniikan Sanastokeskuksen koostama sanasto, jossa on noin 250 kaapeli- ja satelliittitelevisiopalveluihin ja -tekniikkaan liittyvää termiä ja määritelmää. Suomenkielisten termien ja määritelmien lisäksi sanastossa on englannin- ja ruotsinkieliset termivastineet. Sanasto on tarkoitettu ensisijaisesti kaapeli- ja satelliittitelevisiopalveluiden käyttäjille sekä markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa toimiville alan ammattilaisille.
Kustantaja: Painatuskeskus Oy (nyk. Oy Edita Ab), 1993. ISBN 952-9794-03-7.
Vuonna 1984 ilmestyneen Rikosilmoitussanaston (TSK 5) uusittu laitos: aineisto saatettiin ajan tasalle, ja sanastoon lisättiin muun muassa kulunvalvontatermistöä. Sanaston tarkoituksena oli yhtenäistää rikosilmoituslaitteistoihin liittyvää termistöä. Uudistetussa Rikosilmoitussanastossa on noin 240 suomenkielisiä termiä ja määritelmää. Sanaston vastinekielet ovat ruotsi, norja, tanska, englanti, saksa ja ranska.
Kustantaja: Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy, 1993. ISBN 952-9794-02-9.
Tietopalvelualan asiantuntijoiden ja Tekniikan Sanastokeskuksen yhteistyönä laatimassa sanastossa on reilut 300 tietopalvelu-, kirjasto- ja arkistoalan termiä ja suomenkielistä määritelmää. Teoksen painotus on tietohuollon ja arkistoinnin keskeisimmässä sanastossa. Vastinekielet ovat ruotsi, englanti, saksa ja ranska.
Kustantaja: Kirjastopalvelu Oy, 1993. ISBN 952-9794-00-2.
Matkaviestinsanasto pyrkii kattamaan matkaviestinnän eri alueet. Käytännön syistä painopiste on pitkälti matkapuhelinjärjestelmissä, mutta myös muut osa-alueet, kuten henkilöhaku, satelliittiviestintä ja merialueiden radioliikenne, ovat edustettuina. Sanasto sisältää noin 250 matkaviestinnän käsitettä. Sanastossa määritelmät ja selitteet annetaan suomeksi ja ruotsiksi. Suomenkielisten termien vastineet on annettu ruotsiksi ja englanniksi. Matkaviestinsanasto on tarkoitettu oppaaksi alan käsitteistöön niin alan ammattilaisille kuin muidenkin alojen edustajille. Korvautunut uudemmalla sanastolla: TSK 29.
Kustantajat: Puhelinlaitosten Liitto r.y. (nyk. FINNET-liitto) ja Tele (nyk. Telia), 1993. ISBN 951-95567-9-6, ISBN 951-96626-2-6, ISBN 951-47-7073-0.
Telesanasto sisältää noin 250 telealan keskeistä termiä. Käsitteiden määritelmät ja selitteet annetaan sanastossa suomeksi ja ruotsiksi. Sanaston vastinekielet ovat ruotsi, englanti, saksa ja ranska. Telesanasto on tarkoitettu ensisijaisesti telepalvelujen käyttäjille, ja niille ammattilaisille, jotka kertovat telepalveluista suurelle yleisölle, siis esimerkiksi tiedottajille, teknisille toimittajille ja lehdistölle.
Kustantaja: Puhelinlaitosten Liitto r.y. (nyk. FINNET-liitto), 1991. ISBN 951-95567-8-8, ISBN 951-90-2666-8.
Tekstiilisanaluettelo on alan asiantuntijoiden kokoama. Se sisältää 1095 suomenkielistä termiä ruotsin-, englannin- ja saksankielisine vastineineen seuraavilta tekstiilitekniikan aloilta: kehruu, lankatyypit, kutominen, trikoo, virheet ja kankaat. Pyrkimyksenä on ollut asettaa mahdollisimman yleinen vastine tehdaskohtaisten slanginimitysten edelle. Sanaluettelo on tarkoitettu tekstiiliteollisuudessa työskenteleville ja alasta kirjoittaville, opettajille ja kääntäjille sekä kaikille tekstiileistä kiinnostuneille.
Kustantaja: Suomen Tekstiiliteknillinen Liitto ry; VAPK-kustannus (nyk. Oy Edita Ab), 1991. ISBN 951-95963-0-5, ISBN 951-37-0472-6.
Energiasanasto sisältää noin 400 energiatalouden termiä muun muassa polttoaineisiin, energian tuotantoon, energian siirtoon ja jakeluun, energian käyttöön, energian varastointiin, energiakauppaan ja energiapolitiikkaan liittyen. Suomenkielisten termien lisäksi sanastossa annetaan käsitteiden vastineet ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Määritelmät sanastossa annetaan suomeksi.
Kustantaja: LVI-kustannus Oy, 1989. ISBN 951-95567-3-7, ISBN 951-96098-1-4. Painos loppunut. Sanastoa saa monisteena Sanastokeskuksesta (à 17 euroa).
Turvallisuusalan sanasto sisältää noin 200 riskinhallinta-, turvallisuus- ja vartiointialan käsitettä. Suomenkielisten termien lisäksi sanastossa annetaan termien vastineet ruotsiksi, tanskaksi, norjaksi, englanniksi ja saksaksi. Määritelmät löytyvät suomeksi ja ruotsiksi.
Kustantaja: Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy, 1989. ISBN 951-95567-2-9.
Teos sisältää tutkinto- ja tehtävänimikkeitä sekä muutamia oppilaitosten nimiä, sotilasnimikkeitä ja arvonimiä. Tarkoituksena on antaa suomalaisille nimikkeille sellaiset vieraskieliset vastineet, joita kyseisiä kieliä puhuvissa maissa käytetään, ja tällä tavoin poistaa sitä kirjavuutta ja epätäsmällisyyttä, jota nimikkeiden käännöksissä esiintyy. Nimikkeiden kielet ovat suomi, ruotsi, tanska, islanti, norja, englanti, saksa, ranska ja japani. TEPAssa ei ole kuitenkaan mukana islantia eikä japania.
Kustantaja: Valtion painatuskeskus (nyk. Oy Edita Ab), 1988. ISBN 951-861-161-0, ISBN 951-95567-1-0.
Videosanasto on laadittu kaupan ja kuluttajien käyttöön selventämään alan termien sisältöä. Sanasto täydentää alan SFS-standardeja. Videosanasto sisältää vajaat 200 alan käsitettä järjestelmiin, laitteisiin, tallennusvälineisiin ja ohjelmiin liittyen. Suomenkielisten termien ja määritelmien lisäksi sanastossa on ruotsin- ja englanninkieliset vastineet.
Kustantaja: Valtion painatuskeskus (nyk. Oy Edita Ab), 1988. ISBN 951-860-023-1, ISBN 951-95567-0-2.
Terminologian sanasto sisältää 85 terminologian ja sanastotyön keskeistä käsitettä. Käsitteiden määritelmät annetaan suomeksi ja ruotsiksi ja suomenkielisten termien vastineet ruotsiksi, norjaksi, englanniksi ja saksaksi. Korvautunut uudemmalla sanastolla TSK 36.
Kustantaja: Tekniikan Sanastokeskus, 1986. ISBN 951-95566-9-9.
Vaatetussanaluettelo sisältää lähes 500 vaatetusalan keskeisintä termiä. Suomenkielisten termien lisäksi teoksessa annetaan vastineet ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Pyrkimyksenä on ollut mahdollisimman yleisen vastineen asettaminen tehdaskohtaisten slanginimitysten edelle.
Kustantaja: Suomen Standardisoimisliitto ry, 1985. ISBN 951-95566-8-0, ISBN 951-9336-99-0.
Työsuojelusanasto sisältää noin 700 termiä ja määritelmää neljällä pohjoismaisella kielellä, vastineet myös englanniksi, saksaksi ja ranskaksi. Korvautunut uudemmalla sanastolla TSK 35.
Kustantaja: Työterveyslaitos, 1985. ISBN 951-95566-6-4.
Palontorjuntasanasto sisältää 673 palontorjunnan keskeistä termiä ja määritelmää. Käsitteiden vastineet annetaan suomen lisäksi ruotsiksi, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. Korvautunut uudemmalla sanastolla Palo- ja pelastussanasto (TSK 33).
Kustantaja: Rakennuskirja Oy (nyk. Rakennustieto Oy), 1984. ISBN 951-95566-7-2, ISBN 951-682-104-9.
Kiinteistösanasto sisältää 250 kiinteistönpidon ja korjausrakentamisen keskeistä termiä ja määritelmää sekä vastineet ruotsiksi ja englanniksi. Sanasto on tarkoitettu ensisijaisesti kiinteistönhoitoalalla toimivien, kuten isännöitsijöiden, työnjohtajien ja muiden ammattihenkilöiden käyttöön.
Kustantaja: Rakennuskirja Oy (nyk. Rakennustieto Oy), 1984. ISBN 951-95566-4-8.
Ammatillisen koulutuksen käsitteissä selvitetään termitietueina ja käsitekaavioina 17 ammatilliseen koulutukseen liittyvän käsitteen sisällöt ja annetaan tarvittavat suositukset suomenkielisestä termistöstä. Käsitteet on pyritty määrittelemään siten, että niitä voidaan käyttää yhdenmukaisesti ammatillisesta koulutuksesta viestittäessä.
Sanastotyön käynnistivät keväällä 2023 KARKKI – Kokonaisarkkitehtuuria ammatilliseen koulutukseen -hanke ja Sanastokeskus, ja sen tarkoituksena oli tukea KARKKI-hankkeessa tehtävää tietoarkkitehtuurityötä. KARKKI-hanke on rahoitettu Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella, ja sen toimikausi on 1.1.2022–31.12.2023.
Hankkeessa laadittu sanasto on tarkoitettu muun muassa ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja heidän tietojärjestelmätoimittajilleen, mutta siitä on hyötyä muillekin ammatillisen koulutuksen termejä ja määritelmiä tarvitseville.
Termisuositusten, määritelmien ja huomautusten laatimisessa on hyödynnetty Opetus- ja koulutussanaston (OKSA) 2. laitosta ja pyritty yhteentoimivuuteen sen kanssa. Opetus- ja koulutussanaston lisäksi sanaston käsitekuvaukset pohjautuvat erityisesti ammatillista koulutusta koskevaan lainsäädäntöön, ammatillisten tutkintojen perusteisiin sekä KARKKI-hankkeessa tehtyihin käsitemalleihin.
Sanastoa valmistelevaan työryhmään on osallistunut KARKKI-hankkeen työpakettien asiantuntijoita ja Sanastokeskuksen terminologi. Sanastoprojektin aikana pyydettiin tietoa ja kommentteja varsinaisen työryhmän ulkopuolisilta asiantuntijoilta.
KARKKI – Kokonaisarkkitehtuuria ammatilliseen koulutukseen -hanke CC BY-NC 4.0 2023
Rakennustietosäätiön ja Tekniikan Sanastokeskuksen toimittamassa sanastossa on 65 termiä ja määritelmää suomeksi ja ruotsiksi. Sanasto laadittiin ympäristöministeriön tilauksesta asumissäännöksien uudistustyötä varten, ja se julkaistiin vuonna 1991.
Tiedustelut: Rakennustietosäätiö.
Vuonna 1990 valmistunut sanasto on osa Tiehallituksen siltojen korjausohjeita (SILKO). Sanaston termit kuvaavat muun muassa polymeeri- ja komposiittilajeja, betonin koostumusta sekä maalityyppejä. Sanastossa on 80 käsitettä määritelmineen, ja termit on annettu suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi.
Julkaisija: Tiehallitus (nyk. Tiehallinto), 1990.
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Sanastokeskus TSK ovat laatineet Kuntien elintarvikevalvonnan tiedonkeruun kehittämisprojektin (KUTI) yhteydessä elintarvikevalvonnan sanastoa. Sanastotyötä tehdään projekteina, jotka yhdistetään KUTI-projektin vaiheisiin niissä arvioidun sanastotyön tarpeen mukaan. Sanastoprojektien tarkoituksena on koota sanastojulkaisuksi tiedonkeruun kannalta keskeisimmät elintarvikevalvonnan käsitteet.
Sanastoa alettiin laatia alkuvuodesta 2007 noin vuoden mittaisena projektina (KUTI 1), jossa käsiteltiin valvontakohteisiin liittyiä käsitteitä. Työtä jatkettiin jälleen vuoden 2008 lopussa reilun vuoden ajan, ja tällöin aiheena olivat erityisesti tarkastuksissa kerättävät valvontatiedot (KUTI 2A).
Elintarvikevalvonnan sanasto on tarkoitettu ennen kaikkea elintarvikevalvontaviranomaisille valvonnan käsitteiden yhtenäistämiseksi erityisesti tietojärjestelmissä. Sanaston tarkoituksena ei ole siksi ohjeistaa suoraan elintarvikevalvontaa vaan selkeyttää ja yhtenäistää termien käyttöä yksiselitteisten määritelmien sekä termien käyttöä koskevien suositusten avulla.
Sanastossa määritellään 135 käsitettä. Käsitteille annetaan suomenkieliset termisuositukset sekä vastineet ruotsin ja englannin kielillä. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan käsitekaavioilla. Sanaston ensimmäinen osa on valmistunut tammikuussa 2008 ja toinen osa keväällä 2010.
Julkaisija: Evira, 2010.
Sanastokeskus aloitti syksyllä 2018 Tilastokeskuksen toimeksiannosta sanastoprojektin, jonka tavoitteena oli laatia suomenkieliset termisuositukset ja käsitekuvaukset noin 30 energiaan ja päästöihin liittyvälle keskeiselle tilastokäsitteelle. Tässä projektissa Tilastokeskus kokosi määrittelyä tarvitsevat käsitteet, ja Sanastokeskuksen tehtävänä oli laatia systemaattiset määritelmät ja huomautukset käsitteille sekä luoda käsitekaaviot. Tilastokeskuksen asiantuntijat ja Sanastokeskuksen terminologi käsittelivät yhdessä terminologin laatimia määritelmäehdotuksia muutamassa työpajassa. Nyt tehdyllä sanastotyöllä pyrittiin yhdenmukaistamaan ja täsmentämään energiaan liittyvien käsitteiden käyttöä aihealueen eri tilastoissa. Työllä pohjustettiin myös aihealueen tilastojen tietojärjestelmäuudistusta. Sanasto valmistui joulukuussa 2018.
© Tilastokeskus, 2018
ISBN 978-952-244-640-4 (PDF)
Vanhustyön keskusliiton ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton yhteinen KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia, www.ikateknologia.fi) aloitti vuonna 2012 sanastotyön, jonka avulla on pyritty luomaan yhteistä ikäteknologian termistöä ikäihmisille, teknologisia ratkaisuja kehittäville yrityksille sekä vanhuspalvelujen tuottajille. Projektin aikana laadittiin suomenkielinen Ikäteknologiasanasto, joka valmistui marraskuussa 2014.
Ikäteknologiasanasto sisältää keskeisiä ikäteknologiaan liittyviä käsitteitä muutamilta erityisaloilta. Ikäteknologiasanaston aihealueita ovat muun muassa turvateknologian laitteet ja palvelut, erilaiset tekniset apuvälineet, kuten muistamisen, liikkumisen, kuulemisen ja näkemisen apuvälineet, sekä asumiseen, ajanvietteeseen, kommunikaatioon ja tiedonsaantiin liittyvät laitteet ja järjestelmät. Sanasto on ensimmäinen TEPA-termipankissa julkaistu sanasto, jonka kuvat on myös julkaistu TEPAssa.
Sanaston tavoitteena on luoda yhtenäisyyttä ja parempaa ymmärrystä ikäteknologia-alan yritysten sekä tuotteiden ja palvelujen käyttäjien välille. Lisäksi sanasto toimii tietolähteenä opiskelijoille, asiantuntijoille, toimittajille ja muille kiinnostuneille. Laajan kohdeyleisön vuoksi määritelmissä ja huomautuksissa on pyritty välttämään teknisiä yksityiskohtia ja sen sijaan pyritty nostamaan esiin tavallisen käyttäjän kannalta olennaisinta tietoa.
Sanastoa laativassa työryhmässä oli Vanhustyön keskusliiton ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton lisäksi edustajia Aspa-säätiöstä, Esteettömyyskeskus ESKEstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Toimiva koti Domedista ja Vantaan kaupungilta. Sanastokeskuksen terminologi oli mukana työryhmässä sanastotyön asiantuntijana.
Sanaston voi tilata myös paperiversiona Vanhustyön keskusliitosta tai Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitosta.
Kristina Forsberg, Hennariikka Intosalmi, Marika Nordlund ja Sirpa Suhonen: Ikäteknologiasanasto. KÄKÄTE-raportteja 3/2014. KÄKÄTE-projekti.
ISBN 978-951-806-213-7 (nid., Vanhustyön keskusliitto ry)
ISBN 978-952-9594-56-6-0 (nid., Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry)
ISBN 978-951-806-214-4 (PDF, Vanhustyön keskusliitto ry)
ISBN 978-952-9594-62-7 (PDF, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry)
Vuonna 2021 julkaistua Kelan terminologisen sanaston 6. laitosta (TSK 55) on täydennetty ja päivitetty. Sanaston aihealueina ovat Kelan hoitamat etuudet, kuten sairausvakuutuslain mukaiset päivärahat ja sairaanhoitokorvaukset, kansainvälinen sairaanhoito, työterveyshuolto, vammaisetuudet ja vammaisten tulkkauspalvelu, Kelan järjestämä ja korvaama kuntoutus, Kelan maksamat eläkkeet, asumistuet, opintoetuudet, sotilasavustus, perhe-etuudet, työttömyysturva ja perustoimeentulotuki.
Nyt julkaistuun versioon 6.1 on päivitetty muun muassa vanhempainpäivärahoihin liittyviä käsitteitä 1.8.2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen takia. Muitakin aihealueita, muun muassa lääkkeisiin, kansainväliseen sairaanhoitoon, vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluihin ja perhe-eläkkeisiin liittyviä käsitteitä, on päivitetty, ja vanhentuneita käsitteitä on poistettu. Lisäksi sanaston kuntaviittaukset on tarkistettu ja tarvittaessa muutettu ne viittaamaan hyvinvointialueisiin siksi, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta.
Kelan terminologiseen sanastoon on koottu termitietueina ja käsitekaavioina tiedot 571 käsitteestä. Sanastossa selvitetään käsitteiden sisällöt määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla sekä annetaan suositukset suomen- ja ruotsinkielisistä termeistä. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan käsitekaavioiden avulla. Kelan terminologisen sanaston versiossa 6.1 uusien käsitteiden käsitekuvausten ruotsin käännöksiä ei ole lisätty sanastoon eikä päivitettyjen käsitteiden ruotsinkielisiä käsitekuvauksia ei ole päivitetty vastaamaan suomenkielisiä kuvauksia. Ruotsinkieliset käsitekuvaukset päivitetään ja julkaistaan myöhemmin.
Kelan terminologinen sanasto kuvaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää lainsäädännön näkökulmasta. Sanasto on tarkoitettu sosiaaliturvan asiantuntijoille, lainvalmistelijoille, tiedottajille, toimittajille, kääntäjille ja kaikille niille, jotka tarvitsevat tietoa siitä, mitkä ovat suositeltavat Kelan hoitaman sosiaaliturvan termit ja mitä ne tarkoittavat. Sanasto tukee myös tiedonhallintaa ja auttaa kehittämään tiedonhakua, tiedonsiirtoa, arkistointia ja tiedon mallintamista.
Kela ja Sanastokeskus aloittivat jo vuonna 2007 yhdessä käsitteiden määrittelyn, jonka tavoitteena on yhtenäistää, vakiinnuttaa ja selkeyttää Kelan käsitteistöä ja edistää Kelan ja sen yhteistyökumppaneiden välistä tiedonvaihtoa järjestelmällisen sanastotyön avulla. Kelan terminologisen sanaston aiemmat laitokset on julkaistu vuosina 2010, 2012, 2014, 2017, 2018 ja 2021. Aiemmat laitokset on julkaistu myös PDF-tiedostoina. Versio 6.1 julkaistaan vain TEPA-termipankissa ja Sanastot-työkalussa.
© Kansaneläkelaitos (Kela), 2023
Vuonna 2001 julkaistusta Kiinteistöliiketoiminnan sanastosta valmistui päivitetty 2. laitos lokakuussa 2012. Se sisältää keskeisimmät kiinteistöliiketoimintaan liittyvät käsitteet. Julkaisun alkuosa sisältää pääosin samoja käsitteitä kuin vuonna 2001 julkaistu sanasto, mutta joidenkin aiemmin julkaistujen käsitteiden määritelmiä ja termejä on muokattu. Julkaisun loppuosaan on lisätty uusia käsitteitä, joiden aiheina ovat kiinteistösijoittaminen, ympäristö- ja energiatehokkuus sekä kiinteistöpalvelut.
Kokonaisuudessaan sanasto sisältää 128 käsitettä, joiden sisältö on kuvattu sekä suomen- että englanninkielisten määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla. Määritelmät ja huomautukset on laadittu suomeksi ja käännetty suomesta englanniksi. Käsitteille on annettu suomenkieliset termisuositukset ja niille englanninkieliset vastineet. Käsitteiden välisiä suhteita on havainnollistettu käsitekaavioilla, joiden toivotaan antavan lukijalle kokonaiskuvan kustakin sanaston aihealueesta.
Kiinteistöliiketoiminnan sanasto on tarkoitettu kaikille alan toimijoille ja osapuolille niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Sanaston tavoitteena on helpottaa myös kansalaisten itsenäistä tiedonhankintaa ja helpottaa asiantuntijoiden ja kansalaisten välistä viestintää.
Aloitteentekijänä sanaston päivityshankkeessa toimi Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. Projektin terminologisen työn rahoittivat johtoryhmän muodostaneet organisaatiot. Projektia koordinoi RAKLI ry, ja terminologinen työ tehtiin Sanastokeskus TSK:ssa.
Julkaisija: Sanastokeskus TSK ry, 2012.
ISBN 978-952-9794-33-1 (PDF).
KIMI on kiinteistötyön hallintajärjestelmä, jota koskevan julkaisusarjan neljäs osa on yhteistyössä Tekniikan Sanastokeskuksen kanssa laadittu määrittelevä sanasto. KIMI-sanastossa on määritelty 158 keskeistä kiinteistötyöhön ja sen kehittämiseen liittyvää käsitettä, joita on kuvattu määritelmien lisäksi 12 käsitekaaviolla (TEPAssa ei käsitekaavioita).
Kustantaja: Suomen Kiinteistöliitto ry, 1994.
Suomen Rakennuttajaliiton vuonna 1996 teettämä suomenkielinen sanasto sisältää nelisenkymmentä keskeistä kiinteistönpidon käsitettä, erityisaiheena muun muassa korjausrakentaminen. Vuonna 1998 sanastoon lisättiin ruotsinkieliset termit ja määritelmät. Ks. myös Kiinteistöliiketoiminnan sanasto.
Tiedustelut: Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI (nyk. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry).
Työ- ja elinkeinoministeriö ja Sanastokeskus käynnistivät elokuussa 2019 kotoutumisen sanastotyön. Lokakuussa 2021 ilmestyi työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusarjassa Kotoutumisen sanasto: 1. laitos (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:54). Sanasto sisältää tiedot 45 käsitteestä suomeksi ja ruotsiksi. Käsitteiden sisällöt selvitetään määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla, ja termeistä annetaan suositukset. Lisäksi käsitekokonaisuuksia havainnollistetaan suomenkielisten käsitejärjestelmäkaavioiden avulla.
Sanastotyön tavoitteena on ollut määritellä kotoutumislakiin (laki kotoutumisen edistämisestä) ja kotoutumisen keskeisiin palveluihin liittyvät käsitteet. Työssä on vastattu tarpeeseen yhdenmukaistaa voimassa olevan kotoutumislain ja sen osoittamien palveluiden käsitteiden käyttöä. Sanastossa on mukana myös yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen liittyviä käsitteitä.
Kotoutumisen sanasto on valmisteltu sanastotyöryhmässä, johon on kuulunut oikeusministeriön (Etno), ELY-keskuksen, TE-palveluiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Väestöliiton sekä Opetushallituksen edustajia työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijoiden lisäksi. Sanastokeskuksen terminologit ovat ohjanneet sanastotyöryhmän työskentelyä ja vastanneet terminologisesta sanastotyöstä.
© Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), 2021
ISBN 978-952-327-931-5 (PDF, TEM)
Kuntaliiton esteellisyyssanasto laadittiin Kuntaliiton asiantuntijoiden ja Sanastokeskuksen yhteistyönä. Suomenkielisessä sanastossa annetaan määritelmät 34 käsitteelle kuten säädöksiin perustuville esteellisyystyypeille, näihin keskeisesti liittyville käsitteille sekä muutamalle vaalikelpoisuuteen liittyvälle käsitteelle, jotka on valittu mukaan esteellisyyden ja vaalikelpoisuuden erojen selkeyttämiseksi.
Sanasto on tarkoitettu esteellisyyttä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin vastaavan esteellisyysrobotin kehityksen tueksi, mutta sitä voidaan hyödyntää myös yleisemmin viestinnän tukena ja käsitetiedon lähteenä.
Sanaston laatimisen tarkoituksena oli kuvata yhteen liittyvät käsitteet suhteessa toisiinsa, jotta käsitteiden yhtäläisyyksien ja erojen hahmottaminen olisi mahdollisimman helppoa. Sanastoa käytettiin esteellisyysrobotin kehitystyössä robotin opettamiseen käytettävien kysymys-vastausparien laatimiseen ja sitä voidaan hyödyntää robotin vastausten tukena.
Julkaisija: Suomen Kuntaliitto, 2019
Sanastokeskus TSK osallistui Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) toimeksiannosta maataloustukien täydentävien ehtojen sanaston tekemiseen. Sanasto valmistui vuonna 2006. Se sisältää noin 50 suorien maataloustukien täydentäviin ehtoihin liittyvää käsitettä. Käsitteet on määritelty suomeksi ja niille on annettu suomenkieliset termisuositukset sekä ruotsin- ja englanninkieliset vastineet. Sanastoa on tarkoitus hyödyntää valvonnassa käytettävän tietojärjestelmän kehittämisessä sekä alan viestinnän tukena.
Tiedustelut: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike)
Muovitermit sisältää noin 3500 termiä, 50 suomenkielistä määritelmää sekä muovitekniikan lyhenteitä ja tunnuksia. Sanastossa on mukana muun muassa polymeeri- ja polymeerimateriaalityyppejä, dispersioita, lisäaineita ja seoksia, ominaisuuksia sekä kierrätykseen liittyviä käsitteitä. Suomen lisäksi teoksen vastinekielet ovat ruotsi, englanti, saksa ja ranska. Sanasto on tilattavissa kirjamuodossa Muoviyhdistyksestä.
Kustantaja: Muoviyhdistys ry, 1992. ISBN 951-9271-24-4.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti yhdessä Sanastokeskuksen kanssa vuonna 2010 sanastotyön. Työn tuloksena syntyvän Opetus- ja koulutussanaston (OKSA) tavoitteena on tukea opetushallinnon alan verkkopalveluiden kehittämistä ja luoda perustaa koulutuksen ja tutkimuksen tietoarkkitehtuurille. Lisäksi OKSA luo siltoja lainsäädännön ja tietotuotannon välille. Se myös helpottaa ihmisten välistä viestintää tarjoamalla yhteisesti sovittuja käsitteiden määritelmiä ja termisuosituksia.
OKSA palvelee niin opetustoimen organisaatioita kuin muitakin hallinnonaloja. OKSA on tarkoitettu opetustoimen asiantuntijoille, lainvalmistelijoille, tietojärjestelmäasiantuntijoille, tiedottajille, toimittajille, kääntäjille ja kaikille, jotka tarvitsevat tietoa suositelluista termeistä ja siitä, mitä termeillä tarkoitetaan.
OKSAn 1. laitos julkaistiin vuonna 2018. Sanaston 2. laitokseen on lisätty mm. varhaiskasvatukseen, lukiokoulutukseen ja arviointiin liittyviä käsitteitä. 2. laitokseen on myös yhdistetty Työpaikalla järjestettävän koulutuksen sanaston käsitteet. OKSAn 1. laitoksen käsitteiden tietoja on täydennetty ja päivitetty. OKSAn 2. laitos sisältää n. 760 käsitettä, joille on laadittu terminologiset käsitekuvaukset. Käsitteiden välisiä suhteita on havainnollistettu kaavioiden avulla. Suomenkielisistä termeistä on annettu suositukset. Osalle käsitteistä on annettu ruotsin- ja englanninkieliset vastinetermit.
© Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), 2021
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:10
ISBN 978-952-263-908-0 (PDF, OKM)
Työ- ja elinkeinoministeriö ja Sanastokeskus TSK käynnistivät vuonna 2013 sanastotyön, jolla tuettiin palkkahallinnon yhteentoimivuuden intressiryhmän työtä. Ryhmä toimi osana SADe-ohjelman Yrityksen palvelukokonaisuus -hanketta. Vuoden 2016 alusta lähtien sanastotyötä jatkettiin kansallisen tulorekisterityön yhteydessä, sillä Palkkahallinnon sanastoa tullaan käyttämään tulorekisterin tietosisällön kuvauksen pohjana.
Palkkahallinnon sanastotyön tavoitteena on helpottaa palkkahallinnon ammattilaisten arkea ja tiedonsiirtoa työnantajien ja viranomaisten tietojärjestelmien välillä. Sanasto selkeyttää palkkahallinnon keskeisiä käsitteitä antamalla termisuosituksia, määrittelemällä käsitteitä, ryhmittelemällä ne palkkahallinnossa tapahtuvan käsittelyn näkökulman mukaan ja kuvaamalla eroja eri viranomaisten käytännöissä.
Palkkahallinnon sanasto sisältää suomenkieliset tiedot 342 käsitteestä. Käsitteiden sisällöt selvitetään määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla ja termeistä annetaan suomenkieliset suositukset. Termisuosituksissa on pyritty vähentämään alalla käytetyn termistön kirjoa ja edistämään sisällöltään samankaltaisten käsitteiden nimeämistä yhtenevällä tavalla. Tästä syystä osa termisuosituksista poikkeaa nykyisin käytössä olevista termeistä. Käsitekokonaisuuksien hahmottamisen tueksi suurin osa sanaston käsitteistä on esitetty myös käsitejärjestelmäkaavioiden avulla. Kaavioissa noudatetaan UML (Unified Modeling Language) -merkintätapaa.
Julkaisija: Kansallisen tulorekisterin perustamishanke, 2016.
Palveluliiketoiminnan sanasto määrittelee 11 palveluliiketoimintaan keskeisesti liittyvää käsitettä. Sanaston pääkieli on suomi, mutta kaksikielisessä sanastossa kaikki käsitteitä koskevat tiedot on annettu sekä suomeksi että englanniksi.
Palveluliiketoiminnan sanasto on laadittu Tekesin toimeksiannosta Sanastokeskuksen terminologin tuella Serve – Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille -ohjelman teemaryhmässä Teollisuuden palvelu- ja ratkaisuliiketoiminta: mitä sillä tarkoitamme?
Julkaisija: Tekes, 2010.
Paperinkierrätyssanasto sisältää lähes 100 paperinkierrätystekniikkaan liittyvää termiä. Sanastossa määritelmät annetaan suomeksi ja vieraskieliset vastineet ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi.
Kustantaja: Paperinkeräys Oy, 1994.
Kymmenkunta keskeistä laatukäsitettä määrittelevä sanasto laadittiin TEKESin Rakentamisen laatu -tutkimusohjelman osaprojektina vuonna 1991. Suomenkielisten termien vastineet annetaan teoksessa ruotsiksi ja englanniksi.
Tiedustelut: TEKES tai Rakennustietosäätiö.
Sisäisen turvallisuuden sanasto on laadittu sisäministeriön toimeksiannosta. Sanastossa on 65 käsitettä, jotka liittyvät sisäiseen turvallisuuteen tai laajemmin sisäministeriön hallinnonalan organisaatioiden toimintaan. Käsitteiden tiedot esitetään sanastossa termitietueina ja osin myös käsitekaavioina. Käsitteiden sisältö kuvataan ruotsiksi määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla. Käsitteille annetaan suomen- ja ruotsinkieliset termisuositukset sekä termien englanninkieliset vastineet.
Sisäministeriö kokosi hallinnonalansa toimijoilta ehdotuksia sanastoon valittaviksi käsitteiksi ennen sanastotyön aloittamista. Sanastoon päädyttiin valitsemaan ensisijaisesti sellaisia käsitteitä, joita ei ole määritelty aiemmin julkaistuissa saman aihepiirin sanastoissa. Lisäksi sanastoon lisättiin myös joitakin Kokonaisturvallisuuden sanastossa (TSK 50) määriteltyjä käsitteitä. Sanaston tavoitteena on selkiyttää käsitteiden sisältöä ja suomenkielisten termien käyttöä sekä toimia pohjana sisäministeriön myöhemmälle sanastotyölle.
Sanasto on laadittu suomeksi työryhmässä, johon osallistui asiantuntijoita sisäministeriöstä ja sen hallinnonalan organisaatioista sekä Sanastokeskuksen terminologi. Terminologi ohjasi sanastotyöryhmän työskentelyä sekä vastasi terminologisesta sanastotyöstä ja sanaston julkaisusta Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalussa.
Sanastosta järjestettiin loppuvuodesta 2022 lausuntokierros, jonka jälkeen työryhmä viimeisteli sanaston. Sisäisen turvallisuuden sanaston ensimmäinen versio julkaistiin helmikuussa 2023, ja se sisälsi suomenkieliset termit ja käsitekuvaukset sekä englanninkieliset vastineet. Kesäkuussa 2023 sanastosta julkaistiin uusi versio, jossa määritelmät ja huomautukset sekä käsitejärjestelmäkaaviot on käännetty ruotsiksi. Ruotsinkielisestä sisällöstä sekä englanninkielisten termivastineiden tarkistuksesta vastasi valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimiala.
© Sisäministeriö, 2023
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämän Sosiaalialan tiedonhallinnan sanaston päivitys valmistui marraskuussa 2023. Sanastokeskus teki sanastotyötä THL:n toimeksiannosta yhdessä sen asiantuntijoiden kanssa. Sanasto sisältää tiedot 675 käsitteestä suomeksi ja ruotsiksi. Käsitteiden sisällöt selvitetään määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla, ja termeistä annetaan suositukset. Lisäksi useita käsitekokonaisuuksia havainnollistetaan suomenkielisten käsitejärjestelmäkaavioiden avulla.
Sosiaalialan tiedonhallinnan sanasto on tärkeä osa julkishallinnon kokonaisarkkitehtuurin mukaista tiedonhallinnan kehittämistä, joka luo nykyistä parempia edellytyksiä tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle, tietojen yhteiskäytölle ja tietojen hyödyntämiselle. Sanastossa annettavien suositusten yhtenä tavoitteena onkin yhtenäistää sosiaalialan termien käyttöä valtakunnallisesti. Sanasto on tarkoitettu tietojärjestelmien kehittäjille, sosiaalihuollon asiakastietoja käsitteleville ammattilaisille sekä toiminnan kehittäjille ja muille asiantuntijoille, jotka tarvitsevat tietoa siitä, mitä sosiaalialan termit tarkoittavat. Yhtenäiset termit hyödyttävät myös sosiaalipalveluja hakevia ja käyttäviä kansalaisia ja sosiaalihuollon yhteistyötahoja.
Sanaston päivitysten ja siihen täydennettyjen uusien käsitteiden lähdeaineistona on käytetty ensisijaisesti lainsäädäntöä sekä THL:n ylläpitämiä sosiaalihuollon tiedonhallinnan määrittelyjä. Sanastoon on päivitetty ja täydennetty varsinkin vammaispalveluihin liittyviä käsitteitä.
© Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 17.11.2023
Sosiaalihuollon tietokomponenttien sanaston versio 3.0 valmistui maaliskuussa 2015. Se sisältää suomenkieliset tiedot suurimmasta osasta sosiaalihuollon asiakastietomallin tietokomponentteja. Sanastossa esitetään yhteensä 252 tietokomponentteihin liittyvää käsitettä. Käsitteiden sisällöt selvitetään määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla, ja suomenkielisistä termeistä annetaan suositukset. Osa käsitteiden välisistä suhteista havainnollistetaan käsitekaavioiden avulla.
Tietokomponentit ovat semanttisia tietokokonaisuuksia, joita käytetään asiakirjallisen sisällön rakenteistamisessa. Sosiaalihuollon asiakastietomallissa tietokomponentit edustavat reaalimaailman ilmiöitä, jotka esiintyvät sosiaalihuollon asiakasasiakirjoissa. Tietokomponenttien mallintamisen perustavoitteena on varmistaa, että samantyyppiset tiedot tallennetaan asiakirjoihin yhtenäisellä tavalla. Toisena perusajatuksena on uudelleenkäytettävyys: tietokomponentin rakenne määritellään kerran, minkä jälkeen sitä hyödynnetään useassa eri asiakirjassa. Joitakin tietokomponentteja käytetään jopa kaikissa sosiaalihuollon asiakirjoissa. Tietokomponentit muodostavat tärkeän osan sosiaalihuollon tietoarkkitehtuuria ja toimivat semanttisen yhteentoimivuuden perustana
Sosiaalihuollon tietokomponenttien sanastoa voidaan hyödyntää sosiaalihuollon ja yleisemminkin julkishallinnon tietoarkkitehtuurityössä. Se palvelee myös tietomääritysten käyttäjiä, esimerkiksi tietojärjestelmätoimittajia sekä asiakirjarakenteiden suunnittelijoita.
Julkaisija: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2015
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palvelujen sanasto sisältää keskeisiä digitaalisiin palveluihin ja asiointiin liittyviä käsitteitä termeineen ja määritelmineen. Sanasto on tarkoitettu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, tiedonhallinnan asiantuntijoille, alan digitaalisia palveluja kehittäville toimijoille ja järjestelmätoimittajille sekä viestinnän asiantuntijoille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on laatinut sanaston yhteistyössä laajan asiantuntijaryhmän ja Sanastokeskuksen kanssa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP).
© Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 15.11.2023
Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi keväällä 2020 Sanastokeskukselta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvää sanastotyötä. Sanastoa oli valmisteltu jo vuosina 2017–18, mutta työ jäi kesken silloisen uudistuksen kaaduttua. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset käsitteet -sanasto kokoaa yhteen uudet ja jo aiemmin käyttöön otetut käsitteet, joista osa on muuttunut tai muuttumassa esimerkiksi teknologian kehityksen mahdollistamien uudenlaisten palvelukanavien myötä.
Sanastoon on koottu termitietueina ja käsitekaavioina tiedot 40 käsitteestä. Sanastossa selvitetään käsitteiden sisällöt määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla sekä annetaan suomenkieliset termisuositukset sekä ruotsin-, englannin- ja venäjänkieliset vastineet. Käsitekuvaukset on käännetty ruotsiksi ja englanniksi. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan käsitekaavioilla.
Sanaston suomenkielisen osuuden laati työryhmä, joka koostui sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kelan, Kotimaisten kielten keskuksen sekä valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimialan asiantuntijoista. Työryhmä työskenteli Sanastokeskuksen terminologien johdolla. Työryhmä konsultoi työn edetessä myös työryhmän ulkopuolisia asiantuntijoita.
Työn rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö. Valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimiala vastasi sanaston ruotsin-, englannin- ja venäjänkielisestä vastine- ja käännöstyöstä.
© Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), 2021
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Sanastokeskus TSK täydensivät ja päivittivät vuonna 2018 julkaistua Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisuuden käsitteiden versiota 1.0. Uusi sanasto sisältää 20 käsitettä.
Sanaston tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen suunnittelua ja arviointia. Sanaston ensisijaisena kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjät ja tuottajat, palvelujen suunnittelijat ja palveluja arvioivat toimijat. Siinä esitettyjä määritelmiä voidaan soveltaa kaikkiin julkisiin ja yksityisiin sosiaali- ja terveysalan palveluihin.
© Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), 2019
Työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Sanastokeskus TSK toteuttivat vuonna 2019 sanastoprojektin, jossa laadittiin Sosiaali-, terveys- sekä työ- ja elinkeinoalojen yhteisten palvelujen sanasto. Sanasto sisältää 34 käsitettä, joille annetaan suomenkieliset termit ja käsitekuvaukset. Sanaston käsitteet liittyvät palvelujen lisäksi suunnitelmiin ja henkilöihin.
Sanastoprojektin tavoitteena oli laatia ministeriöiden yhteistyön näkökulmasta keskeisille palveluille harmonisoidut käsitekuvaukset ja määritellä käsitteet siten, että niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi säädösvalmistelussa.
Sanastotyöhön osallistuivat myös Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.© Työ- ja elinkeinoministeriö ja Sanastokeskus TSK ry, 2020
ISBN 978-952-327-479-2 (PDF, työ- ja elinkeinoministeriö)
Sanastokeskus ja Liikuntatieteellinen Seura ry aloittivat loppuvuonna 2021 sanastotyön, jonka tavoitteena oli määritellä toimintarajoitteisten henkilöiden harjoittamaan liikuntaan ja urheiluun liittyviä käsitteitä, valita suositeltavat suomenkieliset termit ja selkeyttää termien käyttöä.
Sanasto sisältää 41 soveltavan liikunnan ja paraurheilun kannalta keskeistä käsitettä. Käsitteiden tiedot esitetään sanastossa termitietueina ja käsitekaavioina. Käsitteiden sisältö kuvataan määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan kahden käsitekaavion avulla. Suomenkielisistä termeistä annetaan suositukset. Sanasto sisältää myös ruotsin- ja englanninkieliset vastineet.
Sanastotyöryhmässä olivat edustettuina myös Finlands Svenska Idrott, Jyväskylän ammattikorkeakoulu / Likes, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Suomen Paralympiakomitea ja Valtion liikuntaneuvosto. Terminologisen sanastotyön rahoitti Liikuntatieteellinen Seura.
© Sanastokeskus ry ja Liikuntatieteellinen Seura ry, 2023
ISBN 978-952-5762-29-7 (PDF, Liikuntatieteellinen Seura)
Osana laajempaa Suomalainen ilmastointijärjestelmä -tutkimusta laadittu ja vuonna 1992 valmistunut sanasto sisältää noin 30 suomenkielistä termiä ja määritelmää sekä käsitekaavioita (TEPAssa ei käsitekaavioita).
Tiedustelut: Sanastokeskus (ent. Tekniikan Sanastokeskus).
Sanastokeskus ja SESKO ovat tehneet yhdessä sähköalan huoltovarmuuteen liittyvän minisanaston, johon on koottu kymmenen keskeisintä käsitettä. Termit ja käsitekuvaukset ovat sanastossa suomeksi ja lisäksi käsitteille on annettu vastineet ruotsiksi ja englanniksi. Käsitteiden tiedot esitetään sanastossa termitietueina ja käsitekaaviona. Käsitteiden sisältö kuvataan määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla. Sanastossa on kymmenen määritellyn käsitteen lisäksi lainattu aiheeseen kiinteästi liittyviä käsitteitä Kokonaisturvallisuuden sanastosta ja Sisäisen turvallisuuden sanastosta.
© SESKO, 2023
Sanasto sisältää noin 80 talonrakentamiseen ja sitä koskevaan mallinnukseen liittyvää suomenkielistä termiä ja määritelmää. Sanasto on liitteenä TEKESin julkaisussa 32 Asiakaslähtöinen teollinen rakentaminen (TEKES 1992, ISBN 951-47-1919-0).
Tiedustelut: TEKES.
Sanastokeskus aloitti helmikuussa 2018 Tilastokeskuksen toimeksiannosta sanastoprojektin, jonka tavoitteena oli koota ja harmonisoida tai laatia käsitekuvaukset 35–45 keskeiselle Työelämä ja henkilön talous -tilastojen käsitteelle. Sanastosta on nyt tehty julkaistava luonnos.
Työhön liittyviä tilastokäsitteitä -julkaisussa on 43 käsitettä. Termit ja käsitekuvaukset annetaan sanastossa suomeksi. Sanaston aihealueita ovat esimerkiksi työvoima, työaika ja palkka.
Jotta sanastotyö sujuisi tehokkaasti, projektin osanottajille ja muillekin kiinnostuneille Tilastokeskuksen työntekijöille järjestettiin projektin aluksi päivän mittainen sanastotyön peruskurssi. Kurssin vetäjänä toimi Sanastokeskuksen terminologi, ja kurssilla käytiin läpi muun muassa, miten laatia määritelmiä ja tulkita käsitejärjestelmäkaavioita ja millainen on hyvä termi.
Varsinainen sanastotyö alkoi tämän jälkeen työpajojen muodossa. Tilastokeskus oli koonnut määrittelyä tarvitsevat käsitteet, ja Sanastokeskuksen tehtävänä oli laatia systemaattiset määritelmät ja huomautukset käsitteille sekä luoda käsitejärjestelmäkaaviot.
Tilastokeskuksessa on aiemmin tehty määritelmiä eri tilastoja varten, ja työpajoissa sanastoon valittuja, työhön liittyviä määritelmiä käytiin läpi ja yhtenäistettiin. Eri tilastoissa on käytössä samoja käsitteitä, mutta niiden määritelmät saattoivat olla erilaisia ja samoihin käsitteisiin viittaavat termitkin saattoivat poiketa toisistaan eri tilastoissa. Tällaisissa tapauksissa työpajoissa keskusteltiin siitä, miten käsitteen voisi määritellä riittävän yleispätevästi, jotta sitä voisi käyttää eri tilastoissa, ja mikä termi sopisi eri yhteyksiin.
Varsinainen sanastotyö saatiin valmiiksi kesäkuun alussa. Sen jälkeen sanasto oli Tilastokeskuksessa sisäisellä lausuntokierroksella kesän ajan. Sanasto julkaistiin elokuussa 2018.
© Tilastokeskus, 2018
ISBN 978-952-244-621-3 (PDF)
Sanastokeskus ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama valtakunnallinen Parasta DigiTukea -kehittämishanke toteuttivat vuosina 2018–2019 sanastotyötä, jonka tavoitteena oli mahdollistaa ammatillisen koulutuksen tietojärjestelmien yhteentoimivuus. Sanastotyön tuloksena syntyi Työpaikalla järjestettävän koulutuksen sanasto - oppisopimuksen ja koulutussopimuskoulutuksen käsitteitä, joka sisältää tiedot noin 50 oppisopimuskoulutukseen ja koulutussopimuskoulutukseen liittyvästä käsitteestä. Käsitteiden sisältö kuvataan määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla. Suomenkielisistä termeistä annetaan suositukset, ja termeille annetaan vastineet ruotsin (ja osin myös englannin) kielellä. Käsitekokonaisuuksien hahmottamisen tueksi sanaston käsitteet on esitetty myös käsitejärjestelmäkaavioiden avulla.
Työpaikalla järjestettävän koulutuksen sanasto on tarkoitettu kaikille työpaikalla järjestettävän koulutuksen toimijoille; ensisijaisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja niiden järjestelmätoimittajille. Yleisemmin sanastosta toivotaan olevan hyötyä myös muille ammatillisen koulutuksen käsitteitä ja termejä käyttäville ja käsitteiden määritelmiä tarvitseville. Sanastolla pyritään myös edistämään julkisen hallinnon tietojen yhteentoimivuutta.
Uudistavan viljelyn sanasto sisältää kolmen käsitteen kuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Baltic Sea Action Group on luonut Uudistavan viljelyn sanaston selkeyttämään viestintää säätiölle keskeisen toiminnan osalta. Tämä sanasto on tehty ensisijaisesti selkeyttämään viestintää Suomessa, joten suomenkieliset käsitteet ja termit ovat olleet käsiteanalyysin lähtökohtana. Käsitteiden määritelmät ovat luotu yhteistyössä Sanastokeskuksen terminologin ja viljelijöiden sekä yritysten edustajien kanssa.
© Baltic Sea Action Group 2023
Valtionavustustoiminnan sanastossa määritellään 234 valtionavustustoimintaa koskevaa käsitettä ja annetaan niille valtakunnalliset termisuositukset suomeksi sekä vastineet ruotsiksi ja englanniksi. Suomenkieliset määritelmät ja niitä täydentävät huomautukset sekä käsitejärjestelmäkaaviot on käännetty ruotsiksi ja englanniksi. Sanastotyö oli osa valtiovarainministeriön Valtionavustustoiminnan kehittäminen ja digitalisointi -hanketta.
Tavoitteena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa yli 90 valtionapuviranomaisen käyttämät käsitteet. Sanaston avulla valtionavustusten hakijat voivat vahvistaa ymmärrettävää ja yhdenmukaista valtionavustusviestintää. Yhteisten käsitteiden avulla on mahdollista myös yhtenäistää valtionavustustoiminnasta kerättävää tietoa ja osoittaa siten valtionavustuksilla rahoitettavalla toiminnalla aikaan saatuja vaikutuksia.
Sanaston ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2021 ja sitä laajennettiin vuosina 2021–2022. Sanaston viimeistelyssä on otettu huomioon työn aikana pyydetyt lausunnot.
Ensimmäisenä julkaistu osuus koostuu käsitteistä, jotka kuvaavat valtionavustuslajeja sekä valtionapuviranomaisten ja valtionavustusten hakijoiden välistä toimintaa. Ne koskevat esimerkiksi valtionavustusten hakemista ja valtionavustushakemusten käsittelyä, päätöksentekoa sekä valtionavustustoiminnassa syntyviä asiakirjoja.
Sanaston toiseen laitokseen täydennetyt käsitteet liittyvät valtionavustuksella rahoitettavaan toimintaan, vaikuttavuuteen, arviointiin ja talouteen sekä valtionavustuksella rahoitettavassa toiminnassa tarvittaviin resursseihin.
Valtionavustustoiminnan sanaston suomenkielinen osuus tehtiin työryhmässä, johon osallistui eri hallinnonalojen valtionavustustoiminnan asiantuntijoita sekä valtionavustuksen hakijoita. Terminologisen sanastotyön toteutti Sanastokeskuksen terminologi yhdessä CSC – Tieteen tietotekniikan keskuksen asiantuntijan kanssa. Sanaston ruotsin ja englannin kieliversioista vastasi valtioneuvoston kanslian käännös- ja kielitoimiala.
Valtiovarainministeriö CC BY-NC-ND 4.0 2023
ISBN 978-952-367-246-8 (PDF, valtiovarainministeriö)
ISSN 1797-9714 (PDF, valtiovarainministeriö)
Sanastokeskus toteutti vuoden 2019 aikana Verohallinnon toimeksiannosta toisen osan sanastoprojektiin, jossa laadittiin sanasto joukosta verovelvollisille vaikeita käsitteitä. Projektin tuloksena syntyneessä Verotussanaston versiossa 2.0 esitetään termitietueina ja käsitekaavioina 149 käsitteen tiedot. Käsitteiden sisältö kuvataan määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla. Suomenkielisistä termeistä annetaan suositukset, ja termeille annetaan vastineet ruotsin ja englannin kielillä. Käsitekokonaisuuksien hahmottamisen tueksi sanaston käsitteet on esitetty myös käsitekaavioiden avulla.
Verotussanasto määritelmineen on tarkoitettu auttamaan esimerkiksi Verohallinnon verkkosivujen lukijoita ja asiointipalvelujen käyttäjiä ymmärtämään helpommin verotuskäsitteiden välisiä suhteita ja sisältöä.
© Verohallinto, 2019
Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Kuluttajavirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja Sanastokeskus TSK ovat vuodesta 2008 tehneet sanastotyötä ympäristöterveydenhuollon valvonnan tiedonkeruun kehittämisprojektiin (Yhti) liittyvän käsitteistön selkeyttämiseksi.
Sanastotyö on jaettu sanastoprojekteihin, jotka ovat liittyneet Yhti-tietojärjestelmäprojektin eri vaiheisiin. Ensimmäisessä sanastoprojektissa (Yhti 1), joka valmistui vuonna 2009, rahoittajina olivat Valvira ja Kuluttajavirasto, ja siinä käsiteltiin ympäristöterveydenhuollon valvontakohteita. Toinen projekti (Yhti 2), jota rahoittivat Valvira ja Tukes, vietiin läpi vuoden 2011 aikana, ja sen kohteena olivat erityisesti tarkastuksissa kerättävät valvontatiedot. Yhti 2 -sanastoprojektissa määritellyt valvontatietoon liittyvät käsitteet yhdistettiin Yhti 1 -sanaston valvontakohdekäsitteisiin, ja kokonaisuudeta muodostettiin julkaisu Ympäristöterveydenhuollon valvonnan sanasto – ohje valvontakohteisiin ja valvontatietoihin liittyvien termien käytöstä.
Sanasto on tarkoitettu ennen kaikkea kuntien valvontaviranomaisille ja muille ympäristöterveydenhuollon valvonnassa työskenteleville. Lisäksi sanasto helpottaa ympäristöterveydenhuollon valvonnan termejä tarvitsevien kääntäjien, toimittajien ja tiedottajien työtä.
Sanasto sisältää kaikkiaan 124 käsitettä, joille on annettu suomenkieliset termisuositukset ja joiden sisältö on kuvattu määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla. Termeille on myös annettu ruotsin- ja englanninkieliset vastineet. Käsitteiden välisiä suhteita on havainnollistettu käsitekaavioilla. Sanastossa määriteltävät käsitteet liittyvät ympäristöterveydenhuollon valvonnan eri osa-alueisiin eli terveydensuojeluun, kemikaalivalvontaan, tupakkavalvontaan ja kuluttajaturvallisuusvalvontaan.
Julkaisija: Sanastokeskus TSK, 2011.
TNC 101 är en, i samråd med NRR, reviderad utgåva av TNC 77 Städteknisk ordlista från 1983. Behovet av en revidering har främst uppkommit för att nya metoder och en del ny utrustning tillkommit på städningens område, samtidigt som en del äldre utrustning tagits ur bruk. Att den städtekniska terminologin behövde aktualiseras visade sig också under senare hälften av 90-talet i samband med att städare allt oftare genomgick en särskild yrkesutbildning och erhöll yrkesbevis för detta. Initiativ till revideringen togs 1998 av NRR, Nordiskt Rengöringstekniskt Råd. Arbetet kunde sättas igång i januari 2001 i och med att Nordiska språkrådet då beviljade ekonomiskt stöd för projektet.
Cirka 35 termer har bytts ut i den nya utgåvan, som innehåller 273 svenska termer med definitioner. Nya begrepp som tillförts berör mest städredskap och metoder; de som tagits bort har till största delen med inaktuell städorganisation att göra. TNC 77 innehöll termmotsvarigheter på engelska, finska, grekiska, serbokroatiska, spanska, turkiska och tyska, medan den nya ordlistan har danska, engelska, finska och norska motsvarigheter. Den nya utgåvan är illustrerad med färgfotografier (inte med i TEPA).
Utgivare: Terminologicentrum TNC, 2002. ISBN 91-7196-101-1.
Skogsordlista innehåller ca 3 600 alfabetiskt ordnade termposter med svenska definitioner samt termmotsvarigheter på engelska, tyska och finska. Ordlistan täcker bland annat följande delområden: skogsbotanik, skogszoologi, skogsskötsel, skogsteknik, maskiner och redskap, skogsuppskattning, skogsekonomi, virkeslära och skogsbränslen.
Om det saknas egentlig termmotsvarighet på något av de främmande språken finns i vissa fall i stället en förklaring av begreppet på språket i fråga. Till skillnad från termer står sådana förklaringar inom hakparentes [].
Utgivarna: Tekniska nomenklaturcentralen och Sveriges Skogsvårdsförbund, 1994. ISBN 91-7196-096-1.
Färg- och lackteknisk ordlista innehåller ca 1100 termer med definitioner på svenska och motsvarigheter på engelska, franska, tyska, danska, norska och finska. Ordlistan omfattar färgämnen och andra beståndsdelar i färg, lack och liknande produkter, tillsatsmedel, fysiska, optiska och kemiska egenskaper, färgtyper, metoder och utrustning för målning och tryckning samt önskvärda och icke önskvärda resultat.
Utgivare: Tekniska nomenklaturcentralen, 1988. Förlag: AB Svensk Byggtjänst. ISBN 91-7332-454-X.
Geologisk ordlista är en grundläggande ordlista innehållande centrala termer inom det geologiska ämnesområdet. Den omfattar 1 700 definierade termer med motsvarigheter på engelska, franska, spanska, tyska, danska, norska och finska. Ordlistan omfattar bland annat mineralogi och geokemi, kristallografi, vittring och erosion, magmatiska, metamorfa och sedimentära bergarter, strukturgeologi och tektonik, vulkanologi, geofysik, seismologi och fjärranalys, stratigrafi och geokronologi, paleontologi, kvartärgeologi, marklära, jordarter och sediment, landformer, glaciologi, malmgeologi och hydrogeologi.
Utgivare: Tekniska nomenklaturcentralen, 1988. ISBN 91-7196-086-X.
Valtiovarainministeriö käynnisti vuonna 1998 yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa sanastoprojektin, jonka tarkoituksena oli tuottaa valtiovarainministeriön keskeisten toimialojen termejä sisältäviä monikielisiä sanastoja. Projektissa laadittiin tuolloin EMU-sanasto (1999), Budjettisanasto (2001), Verosanasto (2002) ja Työmarkkinasanasto (2005). Sanastosarjan jatkoksi on valmistunut Kuntasanasto (2013).
Kuntasanasto sisältää noin 220 keskeistä kunta-alan käsitettä, jotka on määritelty. Sanaston kielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Sanasto on suunnattu ensisijaisesti valtionhallinnon henkilöstölle, mutta siitä toivotaan olevan apua myös muille kunta-asioiden parissa työskenteleville ja alan termistöä tarvitseville. Sanaston tarkoituksena on yhdenmukaistaa termien käyttöä ja selkiyttää siten erikielisiä kunta-alan tekstejä.
Kuntasanasto sisältää kunta-alan organisaatioyksiköihin, luottamushenkilöihin ja viranhaltijoihin, kunnan päätöksentekomenettelyyn, kuntatalouteen ja valtionosuusjärjestelmään, kuntajaon muuttamiseen sekä kunnan tehtäviin liittyviä keskeisiä käsitteitä. Kuntien laajasta tehtäväkentästä johtuen sanasto sisältää hyvin monen alan käsitteitä. Sanastoon on valittu erityisesti kunta-alan säädöksissä esiintyvää käsitteistöä. Lausuntokierroksilla lisättäväksi esitettyjä käsitteitä pystyttiin hankkeen aikataulun vuoksi lisäämään sanastoon vain pieni määrä. Säädösmuutoksia on seurattu 1.6.2012 asti.
Julkaisija: Valtioneuvoston kanslia, 2013.
Sosiaaliturvan sanasto käsittää lähes 900 käsitettä, joista tärkeimmät on määritelty. Kaikille käsitteille on pyritty löytämään ruotsin-, englannin- ja saksankieliset vastineet.
Julkaisija: Huoltaja-säätiö, 1996. ISBN 951-747-105-X.
Ydinvoimatekniikan sanasto sisältää yli 700 keskeisintä ydintekniikan termiä. Jokainen termi on määritelty. Termeille on annettu lisäksi ruotsin-, englannin- ja saksankieliset vastineet. Sanaston on laatinut ja julkaissut Suomen Atomiteknillinen Seura.
Julkaisija: Suomen Atomiteknillinen Seura ry, 1988. ISBN 951-99991-9-1.